Aloitin työt Samsungilla vajaa pari vuotta sitten, ja nyt tuo ensimmäinen sopimus on tullut päätökseen. Aika täällä on ollut ehdottomasti kokemisen arvoinen, työymparistö, tavat ja arvot ovat suurelta osin täysin erilaiset kuin mihin Suomessa on tottunut. Juuri tällaista muutosta tietenkin lähdettiin hakemaankin. En ole työasioista juurikaan kirjoitellut, tässä on ehkä hyvä hetki hieman kertoa kokemuksistani millaista on tyoskennellä Korealaisessa suuryrityksessä.
Minä siis työskentelen Samsung Electronics:lla, joka on vain yksi koko valtavan chaebolin Samsung Groupin 26:a yrityksestä. Elektroniikan lisäksi Samsungin toimialat kattaa aika pitkalti kaikkea teollisuutta ja vähän muutakin; raskasta teollisuutta, kaivoslaitteita, telakkatoimintaa, isojen rakennusten ja siltojen rakentamista, öljynporauslauttoja, huvipuistoja, finanssi- ja vakuutusalaa, sairaala- ja terveystoimintaa, jne. Vasta täällä ollessa on kaiken tämän laajuuden kunnolla tajunnut, ja kuinka valtava tuo Samsungin kaikkivoipa läsnäolo ja vaikutus Koreassa on.
Samsungia pidetään Koreassa yleisesti ottaen parhaana mahdollisena työpaikkana, ja sinne töihin pääseminen on monelle unelmien toteutuminen. Suurella osalla vuosien raataminen kouluissa, preppikursseilla ja lopulta yliopistoissa huipentuu siihen etta pääsee osaksi Samsungia. Kaikesta tästä porukalle on iskostunut hyvin vahvasti mieleen että nyt ollaan huipulla ja täällä pysytään loppuelämä, parempaa ei ole syytä etsiä. En sano etta muuhun firmaan vaihtaminen tai maahan muuttaminen on automaattinen tie onneen, mutta ikävä kyllä monella ei tällainen vaihtoehto ole edes vakavasti käynyt mielessä. Joten kaikessa hyvässä ja pahassa väki pysyy lojaalina firmalle koko työuransa.
Alkuvuodesta täällä nousi taas kova kohu, kun uudet OECD tuottavuusluvut julkaistiin. Tässä Business Korean artikkelissa kerrotaan kuinka surkean alhainen tuottavuus on, vaikka töitä tehdään enemmän kuin oikeastaan missään muualla. Work/life balance on erittäin huonossa jamassa, minkä kyllä huomaa koko yhteiskunnassa. Tässä lisäksi hyvä blogikirjoitus jossa on aika raakaa analyysiä miksi ehkä ollaan tässä tilanteessa.
Omassa työpaikassani tämä pitkien päivien tekeminen näkyy erittäin hyvin. Kollegat viettävät suuren osan päivästään töissä, mikä tuntuu heistä ihan normaalilta. Omasta mielestäni Korealaiset ovat kyllä ihan tehokkaita ja päteviä työssään, joten tuo alhainen tuottavuus ei johdu laiskuudesta tai kyvyistä. Työpäivä nimittäin monelle ei ole pelkkää varsinaista tyäskentelyä, vaan siihen sisältyy paljon muuta tekemistä; työpisteellä voi ihan hyvin vetää vaikka tunnin parin unet, käydään ystävien kanssa istumassa kahviloissa, hoitaa omia asioitaan, käydä vetämässä illalla jossain pitkä illallinen ja tullaan takaisin töihin. Nämä kaikki varmaan OECD mittareissa lasketaan työajaksi, ja lopputulos näyttää niissä erityisen huonolta. Uskon että tuottavuusindeksi saataisiin heittämällä isommaksi jos työpäivästä karsittaisiin ylimääräiset jutut pois ja lähdettäisiin kotiin aikaisemmin. Levättäisiin kuonnolla ja tultaisiin virkeänä töihin seuraavana päivänä, sillä säännölliset vuosia jatkuvat ylityöt aiheuttavat täällä pahaa uupumusta ja stressiä.
Mutta Koreassa tämä ei toimi näin, työnantajan silmissä hyvä työntekijä on sellainen joka viettää mahdollisimman paljon aikaa työpistellä ja täten osoittaa omistautumista firmalle. Työn laatu tai aikaansaannokset ei merkitse niin paljoa kuin käytettävissä oleminen. On erittäin normaalia että viikonloppuna pomo soittaa ja käskee töihin, ja silloin mennään oli mitä oli. Kaiken lisäksi käsitettä ylityö ei sinänsä tunneta eikä siitä oikeastaan makseta mitään, on vain töitä mitä tehdään normityöajan päälle. Tästä etuna tietenkin on nopea ragointikyky ongelmiin, nopeus kaikessa tekemisessä on yleisestikin hyvin korealainen piirre.
Itse olen jossain määrin pysytellyt tästä systeemistä ulkona, enkä ihan noin rankasti ole puurtanut. Mutta huomaan kyllä että mukautumistakin on tapahtunut, en sellaista parin tunnin ylityötä edes juuri huomaa tai pidä minään. Muun ryhmän vietäväksi on selkeästi helppo antautua.
Kaikesta tästä huolimatta, ja ehkä hieman tämän vuoksi, päätin silti jatkaa sopimusta vuodella, eikä päätös ei edes ollut vaikea. Samsungilla on erittäin dynaaminen tekemisen meininki ja oikeasti tahto muuttua nykyisestä, ja uskon että minulla olisi siihen vielä annettavaa. Näen että yksi minun rooleistani on tuoda uusia ideoita esille ja tarjota ajatuksia siitä että asiat voisi tehdä mullakin tavalla. Onhan tämä myös kaikin puolin haastava ja kehittävä tilanne, sekä ammatillisten taitojen että itsensä suhteen.
Näin siis Taina ja minä jatkamme kirjoitteluamme vielä tovin, täältä muualta!

Koreassa isoveli on kaikkialla