Kun kipuaa Achasanille, Soulin itäpuolella kohoavalle kukkulalle, luultavimmin jossain vaiheessa suu loksahtaa auki. Näköalat kaupunkiin ovat huikeat ja viimeistään tuolloin tajuaa, miten valtava Soul on. Taloja jatkuu ja jatkuu silmänkantamattomiin, joka puolella.
Achasanin reitti on osa Soulia kiertävää Dullegil reittiverkostoa ja se on määritelty helpoksi. En kuitenkaan suosittele lastenrattaiden kanssa yrittämistä, vaikka muutama maastopyöräilijä olikin päätynyt lähelle huippua – kannettuaan pyörät ensin rappusia pitkin ylös. Reitin varrella on muutama jyrkempi portaikko ja kivisempi kohta, mutta muuten kyllä helppoa etenemistä.
Achasanille pääsee helposti julkisilla ja kesken reitin voi valita useammankin metroaseman joiden kautta palata takaisin kaupungin sykkeeseen. Tosin riittää niitä ihmisiä Achasanillakin, juurikin tuon lähestyttävyyden takia. Nälkä tai janokaan ei pääse yllättämään, sillä jos omat eväät loppuvat, voi polun varrelta ostaa naposteltavaa. Meidän siellä kävellessämme myytiin jopa jäätelöä. Pienet polunvarsiravintolat pikkuruisine muovituoleineen olivat supersymppiksiä ja näyttivät vetävän tehokkaasti puoleensa makkolinjanoista vanhempaa retkikansaa.