Täällä Muualla


Jätä kommentti

Itsenäistä joulun odotusta

Viikonloppuna juhlittiin niin joulun tuloa, kuin Suomen itsenäisyyttäkin. Ja juhlimisen ohessa kerättiin varoja hyväntekeväisyyteen Nordic Clubin kanssa, osallistuessamme jälleen Soulissa järjestetyille Eurooppalaisille Joulumarkkinoille. Tapahtuma oli kaksipäiväinen, mutta itse autoin myyntipöydän takana juurikin itsenäisyyspäivänä.

Sää oli mukavan talvinen, joten kuuma glögi ja vohvelit norjalaisella ruskealla juustolla olivat suorastaan hitti. Tosin naapurissa Slovakian pojat paistoivat suussa sulavaa leipää ja moni jonottikin ensin sinne. Meidän onneksemme siinä jonottaessa alkoi ilmeisesti kovasti janottamaan, joten leipäpussin saatuaan janoinen markkinakansa suuntasi vuorostaan meidän kojullemme.

Ja tähän loppuun on vielä mainittava, että jo monen vuoden perinteinen itsenäisyyspäivän hernekeittoillallinen ei tänä vuonna onnistunutkaan. Että seuraaville vieraille vinkiksi: hernekeitto on loppu!!


Jätä kommentti

Vapunviettoa

Tämän Vapun päivän vietimme kotoisasti Dongtanissa, suomalaisten ystäviemme kanssa piknikillä. Päätimme mennä läheiseen puistoon nauttimaan kauniista päivästä, herkkujen ja kevyen urheilun merkeissä. Sää todellakin on jo varsin kesäinen ja miellyttävä.

Hauskaa Vappua kaikille!

P1110798

P1110797

P1110802

P1110791

2015-05-01 06.53.40


Jätä kommentti

Ensimmäinen Ikea

Tänään se viimein avattiin, Korean ihka ensimmäinen Ikea. Olin laiska, enkä edes yrittänyt tähdätä aamukymmeneltä avattavien ovien taakse. Pääsin pelipaikalle vasta myöhään iltapäivällä, mutta kaikesta kaaoksesta päätellen, moni muu oli saapunut hyvissä ajoin. Ylpeänä kannettiin jos jonkinmoista roipetta Ikean sinisissä kasseissa kohti parkkipaikan ääretöntä kattomerta.

Minä suosin tavoilleni uskollisena julkisia, eikä busseissa ollut lainkaan ruuhkaa. Lähibussin istuin vain tuntui tullessa harvinaisen epämukavalta, kunnes tajusin nojanneeni koko matkan mopinvarteen. Jokaisella itseään kunnioittavalla bussikuskilla kun on jemmassa narumoppi, jolla lattia säännöllisesti puhdistetaan. Totta kai.

Mutta takaisin Ikeaan. Sisälle pyrkivien jono kiemurteli hyvän matkaa rakennuksen viertä ja päätin sen nähdessäni, ettei minulla ole pakottavaa tarvetta päästä syömään lihapullia juuri tänään. Otin muutaman kuvan todistusaineistoksi ja painelin viereiseen tavarataloon syömään. Matkalla oli nimittäin ehtinyt tulla nälkä, meiltä Ikeaan kun kestää julkisilla melkein kaksi tuntia. Ei siis hetken mielijohteesta poikettava paikka, vaan reissuun on varattava koko päivä.

Saa nähdä miten käy Ikean Korean kovin sisäänpäinlämpiävillä markkinoilla. Alku ei ole ollut helppo, sillä jo ennen avaamistaan Ikea sai kritiikkiä myynnissä olleesta karttatuotteesta, jossa idässä oleva merialue oli nimetty Japanin mereksi. Korealaisten mielestä ainoa oikea nimi kun on Itäinen meri. Kartta poistettiin Korean markkinoilta, mutta pian löytynee uusia vastustettavia asioita. Myös Ikean nettikaupassa julkaistut hinnat ovat osin korkeampia kuin muissa maissa, eivätkä paikalliset kuluttajat ole tästäkään varsinaisesti ilahtuneet.

Aiheesta lisää muun muassa täällä ja täällä.

2014-12-18 14.35.48

2014-12-18 14.38.40

2014-12-18 16.22.55

2014-12-18 14.28.36
Bussimatkassa oli tunnelmaa. Eniten matkustajia jäi pois Kian tehtaalla, vain kourallinen jatkoi Ikealle asti.

2014-12-18 14.30.22
Oivalluksen hetki.


4 kommenttia

Sisustusmessujen parhaat palat

Jo perinteiset sisustusmessut Coexissa onnistuivat tänä vuonna yllättämään. Tarjolla oli paljon pelkistetympää linjaa kuin aikaisempina vuosina, mikä tarkoitti kiinnostavampia messuja meille. Mitään isoja hankintoja ei tosin tehty nytkään, kunhan ihailtiin ja ihmeteltiin.

P1100465
Jauhesammuttimia design-asussa. Loistoidea, jos se tuttu kirkuvan punainen sammutin ei tunnu istuvan kotisisustukseen, mutta ei silti haluaisi tinkiä turvallisuudestakaan. Aika hintavia tosin olivat. Sama idea sammutuspeitteisiin? Se kun kannattaisi jokaisella roikkua keittiössä helposti käytettävissä, mutta aina ei suojapussin punainen siihen innosta.

Meidän asunnossamme on muuten kaksikin jauhesammutinta talon puolesta. Sammutuspeitteen toin Suomesta mukanani, mutta yllätyin iloisesti, että koti oli varustettu jo yhdellä isommalla ja yhdellä pienellä sammuttimella. Punaisilla.

P1100476
Helmiä kaikissa sateenkaaren väreissä. Tällä osastolla oli paljon materiaaleja joulukoristeiden näpertämiseen tai muuhun askarteluun. Näin jälkikäteen ajatellen, olisi pitänyt haalia täältä paljon enemmän kaikkea pientä kivaa, hinnatkaan kun eivät olleet päätä huimaavat. Noilla helmillä voisi saada perus muovipillihimmelistäkin hienon.

P1100486
Mattokauppiaan osastolla. Matotkin olivat ihan kivoja, tosin mitään tämän kaltaista väri-ilottelua niissä ei näkynyt.

P1100487
Pientä ekstravälkettä juhlaan.

P1100501
Näihin kasviasetelmiin tykästyin kovin. Tuo geometrisyys yhdistettynä mehikasveihin kiehtoi, mutta jätimme nämä silti hyllyyn. Mehikasvit kun tuntuvat olevan ainoita, joita emme saa pysymään hengissä.

P1100506
Totoro-sohva. Meille tämä ei pääsisi olohuonetta komistamaan, mutta kutsuvan pehmeältä se näytti. Toivottavasti keinoturkiksesta valmistettu.

P1100515
Näistä tyynyistä sen sijaan olisin huolinut kotisohvalle vaikka kaikki. Erityisesti nuo alahyllyn söpöläiset.

P1100510
Messuilla on aikaisempinakin vuosina ollut runsaasti keramiikkaa. Tänä vuonna löytyi monta osastoa, joiden selkeä muotokieli vetosi.

P1100512
Nyt kun himmelinrakennuksen alkeet ovat hallussa, voi tämän idean kopioida kotiinkin. Lähimetsästä karahka, pilleistä himmelit ja niiden sisään pienet kasvit. Tai vaikka kävyt.

Loppupäivä meni uudistettua Coexin ostoskeskusta koluten. Siitä on saatu huomattavasti valoisampi ja houkuttelevampi, aikaisempaan luolasokkeloon verrattuna. Yhtä hyvin sinne silti tuntui eksyvän, mutta tarjolla oli enemmän mielenkiintoista nähtävää ja syötävää käytäviä harhaillessa.


Jätä kommentti

Joulumieltä markkinoilta

Itsenäisyyspäivänä Soulissa järjestettiin eurooppalainen joulutori. Tarjolla oli ihania jouluherkkuja, aina ukrainalaisesta vodkasta norjalaisiin vohveleihin. Olin hetken aikaa itsekin myyntipöydän takana, eikä siinä paljon ehtinyt pitkästyä, sillä innokkaita pohjoismaalaisten tuotteiden ostajia riitti. Vohvelit ja glögi loppuivat kesken, minkä jälkeen suosikiksi nousi kupillinen kahvia.

Markkina-alue oli kovin pieni, mutta tunnelma sitten sitäkin korkeammalla. Päivän henkilökohtainen kohokohta oli kupillinen glögiä, mitä tässä on ehtinyt jo vähän ikävöidä, sillä glögi ei kuulu korealaisten jouluperinteisiin.

Kotona taas on tullut leivottua ennätyksellisen paljon pipareita, kun lopulta sain taikinasta mieleiseni. Itse näistä on syöty vain muutama, muuten ovat menneet kaikki lahjaksi tai hyväntekeväisyysmyyjäisiin. Jouluvieraita varten on vielä tarkoitus leipoa iso piparisatsi, minkä lisäksi haluaisin kokeilla joulutorttujen paistamista. Niitäkin on jo vähän ikävä, vaikken Suomessa torttujen perään niin ollutkaan.

Nyt kun vielä sataisi kunnon lumipeite, niin johan kelpaisi joulua odotella!

P1100403

P1100406

P1100410

P1100409

P1100421

P1100414

P1100417

2014-12-06 14.56.17
Ukrainalainen jouluherkku: vodkaa ja voileipiä. 


Jätä kommentti

Kun kännykkäkamera ei riitä

Kyllä. Oikein tarkoituksella otin kameran laukusta pois, kun aamulla tein lähtöä Souliin. Turhaa painoa, eikä oikein tilaakaan mukamas ollut. Niin sitä sitten tuli vastaan huikea lyhtyfestivaali, tuhatpäiset poliisipartiot ja vielä harvinaisen vilkas mielenosoitusiltakin tuntui olevan, kun joka kadunkulmassa oli porukkaa rallattamassa omia mielipiteitään maailmalle. Eikä minulla ollut kunnollista kameraa mukana.

Tyydyin ottamaan muutaman räpsyn kännykällä Cheonggyecheon-puron lyhdyistä, päättäen samalla, että kamera pysyy tästä lähtien laukussa. Aina.

Lyhtyfestivaali Soulin keskustassa Cheonggyecheonilla 23.11.2014 asti.

2014-11-20 17.39.02 2014-11-20 17.42.51 2014-11-20 17.43.20


Jätä kommentti

Pride in San Francisco

Kalifornian reissu osui parahiksi paitsi itsenäisyyspäivän, myös Pride 2014 yhteyteen. Ja me sattumalta varasimme hotellin juuri sieltä, missä isoin hulina sunnuntaiaamuna oli, mistä paraati aloitti etenemisensä halki San Franciscon. Hotellihuoneen ikkunasta katselimme aamulla kahvikuppi kourassa, miten ohi valui toinen toistaan värikkäämmin pukeutunutta väkeä, orkesteri harjoitteli lähes ikkunan alla ja alueen katuja suljettiin puomein. Kahvit kumottiin pikapikaa ja siirryttiin ulos kadunvarteen nauttimaan paraatitunnelmista.

San Francisco on tunnettu erityisen avoimesta ilmapiiristään, myös seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Täällä ensimmäinen paraati järjestettiin vuonna 1970 ja viime vuonna paraatiin sekä juhlintaan osallistui yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Valitettavasti en löytänyt tietoa tämän vuoden osallistujamääristä, mutta PALJON meitä oli. San Franciscon juhlinnalle jää kakkoseksi vain Sao Paulon Pride Brasiliassa, jonka on arvioitu vetävän vielä enemmän väkeä.

Sateenkaariliput liehuivat (Gilbert Bakerin suunnittelema sateenkaarilippu esiintyi ensimmäisen kerran juurikin San Franciscon paraatissa vuonna 1978), musiikki ja nauru raikuivat, aurinko paistoi. Ja ennen kaikkea, niin moni ilmaisi kannattavansa tärkeää asiaa; ihmisoikeuksia, jotka eivät tässä maailmassa vielä läheskään joka paikassa ole itsestäänselvyys.

2014-06-30 02.26.14 2014-06-30 02.28.33 2014-06-30 02.33.45 2014-06-30 02.35.45 2014-06-30 02.37.48 2014-06-30 02.40.24 2014-06-30 02.42.26 2014-06-30 02.43.56 2014-06-30 02.45.47 2014-06-30 02.47.42 2014-06-30 02.47.56
2014-06-30 02.50.01
2014-06-30 02.59.07 2014-06-30 03.01.21 2014-06-30 03.03.22
2014-06-30 03.04.01
2014-06-30 03.23.46 2014-06-30 03.24.36
2014-06-30 03.25.16
2014-06-30 03.32.59


Jätä kommentti

Synttäreillä

Saimme ystäviltämme kutsun heidän tyttärensä ensimmäisille syntymäpäiväjuhlille. Koreassa ensimmäistä syntymäpäivää juhlitaan isosti, mutta kuitenkin huomattavasti hillitymmin kuin häitä, joihin kutsutaan myös vanhempien työkollegat ja muut tutut ja melkein tuntemattomatkin. Synttäreille pyydetään vain perheet ja läheisimmät ystävät, joten olimme oikein otettuja kutsusta ja ilomielin sen hyväksyimme. Näille syntymäpäiville osallistui arviolta 70 vierasta.

Kemut järjestettiin täällä Dongtanissa, juuri näitä tilaisuuksia varten suunnitellussa juhlatilassa, missä kaikki rakentuu runsaan buffet-ruokailun ympärille. Hämmentävää oli, että samassa tilassa ensimmäistä syntymäpäiväänsä juhli samaan aikaan useampi yksivuotias. Yksityisiä juhlahuoneita taisi olla neljä tai viisi, joiden kaikkien vieraat ruokailivat samasta buffesta. Juhlatilan aulassa ilmoitettiin kenen kemuihin aiot osallistua ja sait kämmenselkääsi värillisen tarran. Tarran värin perusteella henkilökunta sitten ohjasi sinut oikeaan huoneeseen. Ja tiesit itsekin kuka kuuluu samaan seurueeseen ruokajonossa seisoskellessa.

Ystävämme olivat koristelleet oman juhlahuoneensa varsin länsimaiseen tyyliin, joskin korealaisittain yliampuvan runsaasti. Myös äidin ja tyttären yhteensopivat asut olivat valkoiset hempeät tylliunelmat, joissa molemmat näyttivät suloisilta. Isä oli tummassa puvussa. Vieraat taas olivat pukeutuneet laidasta laitaan, aina juhlamekoista t-paitaan. Viereisessä huoneessa juhlittiin perinteisemmin hanbokeissa (korealainen perinneasu) ja myös koristeet olivat korealaisesta käsintehdystä paperista, hanjista.

Ohjelman juonsi siihen erikseen palkattu työntekijä. Ja kuten asiaan kuuluu, volyymit olivat kaakossa. Näillä syntymäpäivillä ensin syötiin, sitten katsottiin video tytön ensimmäisestä vuodesta ja lopuksi jännättiin millainen tulevaisuus pienokaisella mahtaa olla. Nimittäin viimeiseksi päivänsankari sai itse valita pöydälle asetelluista kuudesta esineestä itseään eniten kiinnostavan. Vaihtoehdot olivat: raha, tuomarin nuija, stetoskooppi, kynä, lankavyyhti (pitkää ikää) ja mikrofoni. Tämä tyttö päätyi pienen harkinnan tuloksena stetoskooppiin, lääkärin ammattiin siis, ja vanhemmat olivat haljeta ylpeydestä.

Koko tilaisuus oli ohi reilussa kahdessa tunnissa. Lähtiessämme saimme vielä mukaan pienen lahjan kotiinviemisiksi ja iloksemme paketista paljastui valkoinen keraaminen lokerokulho. Sellaista olin jo kaupoissa vähän katsellutkin, mutten ollut osannut päättää ostanko sen vai en. Itse veimme lahjaksi rahaa, vaikka ensin halusin viedä jotain pohjoismaalaista. Tavaralahjan hankinta osoittautui kuitenkin vähän hankalaksi, joten päädyimme rahaan, joka täällä on ihan normaali tapa onnitella pientäkin syntymäpäiväsankaria. Pohjoismaalaista henkeä toi kortti, jonka edellisiltana askartelin. Lähimmäiset ja hyvät ystävät antavat perinteisesti kultasormuksen, jonka vanhemmat voivat muuttaa rahaksi, jos siihen myöhemmin tarvetta tulee.

Tilaisuus kokonaisuudessaan oli mukavan rento, lämminhenkinen ja naurukin raikasi. Ihanaa, että saimme olla mukana!
2014-05-31 11.54.43
Huoneen koristelua. 
2014-05-31 11.30.35
Jokaisen huoneen ulkopuolella oli pöytätasot, jonne oli aseteltu valitun tyylin mukaisesti valokuvia ja koriste-esineitä. Teki mieli ottaa kuva myös viereisen huoneen perinteisemmistä koristeluista, mutten kehdannut. 
2014-05-31 11.31.36 2014-05-31 11.31.57
Kuusi valittavaa esinettä nimettyinä. Jokainen vieras otti tullessaan numerolapun ja laittoi sen siihen laatikkoon, minkä esineen uskoi päivänsankarin valitsevan. Lopuksi sitten arvottiin oikein arvanneiden kesken palkinto. 
2014-05-31 11.33.23
Mieletön buffet. Ruokaa löytyi joka makuun. 
2014-05-31 11.33.42 2014-05-31 11.33.53 2014-05-31 11.34.18
Tuoreita mereneläviä jäätiskissä. 
2014-05-31 13.46.37
Lahja. 

 

 


2 kommenttia

Gangneungissa oluella

Viikonlopuksi suuntasimme taas tien päälle, tällä kertaa jo ennestään tuttuihin maisemiin Gangneungiin. Siellä järjestettiin ensimmäinen Ganwon Sample Beer Festival, joka kokosi yhteen alueen olutharrastajien aikaansaannoksia. Jalalla Koreasti -blogin Terhi miehineen kutsui meidät mukaan, eikä meitä kahta kertaa tarvinnut houkutella. Tunnelma oli rento ja koko festivaali hyvin pienimuotoinen, joten tuntui kuin olisi viettänyt lauantaipäivää isolla kaveriporukalla puistossa. Maistelimme oluita, mutustimme ihanaa kotona leivottua leipää ja kuuntelimme paikallisten bändien musisointia. Ihan täydellinen päivä auringonpaisteineen kaikkineen.

Parhaaksi reilusta kahdestakymmenestä oluesta äänestettiin itsellekin hyvin maistunut Cherry Blossom English Bitter. Moni oli päätynyt tuomaan Indian Pale Alea, mutta Terhin miehen vehnäolut sopi mielestäni paremmin kuin hyvin lämpimään kesäpäivään.

Terhillä on blogissaan paljon enemmän kuvia ja tunnelmia, kannattaa käydä sielläkin kurkkaamassa. Kiitos kutsusta ja seurasta!

2014-05-17 14.47.34
So Zac’s Cafe, joka isännöi tapahtumaa yksivuotispäivänsä kunniaksi.
2014-05-17 14.48.14
Pääsymaksua vastaan sai maistella oluita niin paljon kuin halusi. Kotiinviemisiksi jäivät lasit ja vielä lahjaksi saadut mukitkin. 
2014-05-17 16.47.13 2014-05-17 16.48.16

 


Jätä kommentti

Road trip, osa 2

Autoilumme Koreassa jatkui vapun jälkeisenä lauantaina. Melko hyvin nukutun ensimmäisen telttayön jälkeen (puhun nyt vain omasta puolestani; herätessäni Sami oli jo raahannut makuualustan ja makuupussin ulos riippumattoon ja torkkui siellä), etsin leirintäalueen suihkut ja peseydyin jääkylmällä vedellä. Tästä piristyneenä oli helpompi pysyä kartalla seuraavat tienpäällä vietetyt tunnit.

P1070269
Lauantaina paistoi aurinko ja liikennettä tuntui olevan vain vähän.

Ensimmäiseksi halusimme käydä tutustumassa Korean Ekologisen Instituutin (NIE) viime joulukuussa yleisölle avaamaan ekopuistoon Seocheonissa. Sitä oli aikaisemmin lukemissani artikkeleissa kehuttu hyvin suosituksi vierailukohteeksi ja sen myös huomasi parkkipaikkaa etsiessä. Erityisesti lapsiperheitä keskus näytti vetävän. Me taas edustimme vähemmistöä, olemalla paikan ainoat ulkomaalaiset.

Ekopuisto koostui vierailukeskuksesta, Ecoriumin kasvihuoneista sekä näitä ympäröivistä puistoalueista. Vierailukeskukseen olisi mahtunut vaikka mitä, mutta nyt siellä oli vain muutama ekologisesta rakentamisesta ja Koreassa elävistä eläimistä kertova infotaulu. Suurin osa vieraista kävelikin nopeasti vierailukeskuksen läpi ja edelleen kohti Ecoriumia.

Pääkohde Ecorium oli suuri, monta eri kasvualuetta kattava kasvihuone, jossa pääsee itse kokemaan miltä tuntuu tropiikin kostea kuumuus tai välimerellinen yrteiltä tuoksuva ilmanala. Itselleni huikeaa oli kasvien ja eläinten lisäksi itse rakennuksen arkkitehtuuri, sillä rakennus on ekologisesti suunniteltu ja ihan vain muutenkin komea ilmestys. Täällä tuntui myös olevan enemmän informaatiota kuin vierailukeskuksessa. Mutta korealaisittain ruokala ja kahvila olivat melko ankeat ja mielikuvituksettomat, eikä niissä varinaisesti tehnyt mieli syömisen lisäksi oleskella.

Kaiken kaikkiaan koreaa osaamattomalle ekopuistossa vierailu oli pieni pettymys, sillä suurin osa teksteistä oli vain koreaksi. Mutta kohderyhmänä ovatkin ulkomaalaisten turistien sijaan korealaiset lapsiperheet, joille ekopuisto varmasti tarjoaa mielenkiintoisen elämyksen. Ja on mahtavaa, että koko ekopuisto ylipäätään on olemassa.

P1070229
Ecorium kuvattuna vierailukeskukselta.
P1070230 P1070236
Niin tuttuja rakentamiseen liittyviä termejä, ainakin jos suomalaiselta kysyy. Vai mitä mieltä olette kolmikerroslaseista, eristyksestä tai poistoilman lämmön talteenotosta?
P1070244
Ecoriumin tropiikissa oli muutama muukin.
P1070249 P1070255
Piipahdus Välimerelle. 
P1070252
Tuttuja maisemia nämäkin.
P1070254

Ekopuiston jälkeen otimme autossa pienen aivoriihen mitä seuraavaksi tehtäisiin. Kartasta huomasimme melko lähellä olevan Jeonjun ja sen eteläpuolelle merkityn hanok-kylän. Suunnittelimme yöpyvämme tuossa perinnekylässä jossain majatalossa ja loppupäivän ohjelma alkoi näyttää selvältä. Kulttuuria, hyvää korelaista ruokaa ja nukkuminen ohuella patjalla. Jostain syystä Jeonju olikin muita ohittamiamme kaupunkeja huomattavasti ruuhkaisempi, ihan siinä määrin, että perinnekylää lähestyessämme, ei autoletka pahimmillaan liikkunut hetkeen metriäkään. Siinä sitten jumittaessamme ja ihmetellessämme, satuin huomaamaan lyhtypylväässä mainoksen ”International Film Festival”. Ajankohta täsmäsi ja netistä tapahtuman sivuja surffatessani totesin, että niin täsmäsi paikkakin. Juuri tuona päivänä filmifestareiden tapahtumapaikkana toimi, mikäs muukaan, kuin se samainen perinnekylä, jonne olimme suunnitelleet majoittuvamme. Siirryimme suunnitelma B:hen, joka muotoutui siinä perinnekylän ohi autoletkassa madellessamme. Ajaisimme suosiolla koko paikan ohi ja kohti seuraavaa kansallispuistoa sekä sen leirintäaluetta.

Vielä on sanottava, että Jeonjun eteläpuolella maisemat olivat huikean kauniit ja samoin itse perinnekylä, se mitä siitä vilaukselta näimme, näytti käymisen arvoiselta paikalta. Luulen, että suuntaamme tänne vielä uudestaan vaikka junalla, jonain ihan tuikitavallisena viikonloppuna. Kuvia ei valitettavasti ole, sillä ruuhkassa monta tuntia jumittaminen keljutti eikä kuvaaminen kiinnostanut pätkääkään.

Illan jo hämärtyessä pääsimme perille Naejangsanin (내장산) kansallispuistoon. Pettymykseksemme pieni leirintäalue oli jo täynnä, eikä meitä enää päästetty sinne. Onneksi lähellä oli useita motelleja, joista valitsimme summamutikassa yhden ja saimme sieltä vielä huoneen. Hintaansa nähden huone oli aika kamala, mutta kaiken korvasi ikkunasta avautuva vuoristoinen kansallispuistonäkymä ja avoimesta ikkunasta kuuluvat öiset luonnonäänet. Pelkäsin, että saisimme kuulla lähinnä naapurimotellin karaokea, mutta onneksi se pelko osoittautui turhaksi. Kävimme ”pienellä” iltapalalla läheisessä korealaisravintolassa, sen jälkeen lämmin suihku, ja Jeonjun ruuhkakoettelemukset olivat enää muisto vain.

P1070267P1070270
Pieni kylä, jonka läpi ajoimme kansallispuistoon. 
P1070271
Järvimaisemaa matkan varrelta. 

P1070272
Sekä edellä olevalle että meille puistonvartija joutui kertomaan, ettei leirintäalueella ole tilaa. Ensi kerralla tiedämme tehdä netistä varauksen, jos tiedämme jo etukäteen missä haluaisimme yöpyä.
Fotor0513180542
Ei niin sykähdyttävä motellimme. Mutta sijainti oli hyvä ja näköalat hienot. 
P1070279
Pieni iltapala. 
P1070280
Sunnuntaiaamuna kävimme pienellä kävelyllä kansallispuistossa.
P1070290 P1070292
Baegyangsa buddhalaistemppeli oli valmistautunut Buddhan syntymäpäivään värikkäin lyhdyin.
Temppeli1_hdr P1070344
Puiston villieläimiä.
P1070306 P1070343 P1070313