Täällä Muualla


Jätä kommentti

Vanhan ja uuden yhteiseloa

Yksi suosikkialueistani Soulissa on Bukchon hanok village. Tai oikeastaan koko alue Gyeongbokgung ja Changdeokgung palatsien välissä on mielestäni kiinnostava. Vanha ja uusi arkkitehtuuri ottavat vierailijat vastaan rinta rinnan ja levähdystaukoa voi viettää yhdessä monista ravintoloista tai kahviloista. Alueella on erityisen paljon käsin tehtyjä koruja myyviä putiikkeja sekä varsinkin lähempänä Insadongia taidegallerioita ja -museoita.

Muutama hanok, perinteinen talo, on avoinna vierailijoille ja pientä maksua vastaan voi tutustua taloon sekä nauttia samalla korealaista teetä.

Vaikka alue niin kovin idyllinen onkin, en ole ihan varma olisinko valmis kantamaan ruokaostokseni koko pitkän matkan ylös. Mutta ehkä huoleni täällä asumisesta on aika turha, ihan halpoja nämä asunnot tuskin ovat.

P1040325
Ei yhtään hassumpi kotikatu.
P1040331
Nämä hanokit ovat ihan normaalissa asuinkäytössä ja alueella onkin useita kylttejä kehottamassa vierailijoita hiljaisuuteen. 
P1040332
Sisäpihojen kasvillisuus puskee välillä muurien yli.
P1040337
Yksityiskohtia erään vieraille avoinna olevan hanokin ulko-ovelta. 
P1040341
Taustalla häämöttää Namsan Tower ja Soulin toimistorakennuksia. Uusi ja vanha kohtaavat.
P1040344
Hauskasti tuunatut putket erään hanokin ulkomuurissa. 
P1040345
Alhaalla kiemurtelee Samcheong-ro, jonka varrella on lukuisia ravintoloita, kahviloita ja pieniä kauppoja. 
P1040348
Taaempaa alkaa Bukhansan national park. 
P1040357
Hanokeissa toimivia ravintoloita. 
P1040359
Miten kaunis ovi. 
P1040360
Tämäkin oli ravintola. 
P1040362
Katunäkymää Samcheong-rolta.


2 kommenttia

Takaragawa Onsen Osenkaku

Syyskuussa piipahdimme vieraidemme kanssa myös Japanissa. Lensimme Tokioon ja pyörimme kaupungin vilinässä muutaman päivän, mutta reissun kohokohta taisi kuitenkin kaikille olla japanilainen kylpylä, Takaragawa Onsen Osenkaku. Tämä kylpylä oli huomattavasti isompi, kuin muutama aikaisempi blogissakin mainittu kylpylä, mutta tunnelma oli silti onnistuttu pitämään kovin kodikkaana. Vetonaulana Takaragawassa olivat useat isot ulkoilma-altaat ja kylpyläalueen läpi virtaava Takaraga-joki. Viivyimme kaksi yötä ja tuo aika oli juurikin sopiva kylvyistä nauttimiseen, rentoutumiseen ja tatamilla futonin päällä nukkumiseen.

Kun matkustimme Tokioon, sinne oli juuri iskenyt taifuuni, aiheuttaen junien myöhästelyä ja ruuhkaa kentällä. Kylpylässäkin oli koettu joen paha tulviminen ja koko paikka oli jouduttu sulkemaan pariksi päiväksi. Uudelleen he avasivat juuri sopivasti, kun meidän oli aika suunnata sinne. Muistona tulvasta olivat enää joesta törröttävät muutamat ruhjoutuneet puunrungot, sekä henkilökunnan meille vilauttamat valokuvat ulkoaltaista jokiveden vallassa.

Takaragawan ulkokylvyt ovat yhteiskylpyjä, lukuunottamatta yhtä ainoastaan naisille tarkoitettua aluetta. Naiset saivat näihin yhteiskylpyihin mennä pyyhe ympärillä, mutta kyllä miehetkin siveästi peittelivät pienellä pesurätillä etumustaan tai käyttivät samaa isoa pyyhettä kuin naisetkin vyötäisille sidottuna. Ja pukuhuoneet olivat tietenkin erikseen naisille ja miehille. Kerran yhteiskylpyyn mennessäni tuli naisten pukuhuoneen ovella vastaan japanilaistyttö, joka keräsi pyyhe ympärillään rohkeutta altaaseen menoon. Kiljahdellen hän sitten lopulta uskaltautui altaaseen pinkaisemaan. Huvittavaa tässä oli se, että pyyhe oli kuitenkin peittävämpi, kuin monen japanilaisen nuoren naisen vaatetus kaupungilla liikkuessa.

Takaragawassa kylpylän alueella pidettävän yukatan (puuvillakimonon) sai itse valita jokaiselle päivälle. Tarjolla oli useita erilaisia värivaihtoehtoja, eikä valinta sitten ollutkaan niin helppo. Muissa paikoissa missä olemme olleet, yukata on aina ollut kaikilla samanlainen. Yukatan päälle puettava lämmin villainen takki oli sekin naisilla viininpunainen, miehillä tummanvihreä. Kumman mukava yukatoissa on olla, eikä omia vaatteita muutamassa päivässä kaipaa.

Ruoka kylpylöissä on aina elämys, niin nytkin. Aamupalasta oli tarjolla sekä japanilainen, että länsimainen versio. Muuten pärjäsimme pelkillä illallisilla, kun päivällä mussutti muutaman suklaakeksin ja joi vihreää teetä. Illalliset koostuivat useista pienistä ruoka-annoksista, joista mielenkiintoisin oli ehkäpä puristimen läpi puserrettava gelatiini, joka sitten maustettiin soijakastikkeella ja lusikoitiin suuhun.

Kaunis paikka, jota voin suositella Tokion läheisyydestä onsenia etsiville. Matka-aikaa tännekin kertyy parisen tuntia, mutta maisemat vain paranevat loppua kohden, kun viimeinen taival taitetaan kylpylän pikkubussilla vuoriston keskellä.

2013-09-18 14.18.34
Matkalla kylpylään. 
P1050505
Kylpylä ja Takaraga- joki, joka oli jo rauhoittunut tulvan jälkeen.
P1050501
Majapaikkamme. Huoneemme oli toisessa kerroksessa ja ikkunoista sai ihailla ohi virtaavaa jokea. 
P1050519
Alueen kartta.
P1050537
Yhteisallas.
P1050523
Toinen yhteisallas. Tämä oli ollut joen tulviessa täysin veden alla. 
P1050516
Naisten pukuhuone. Oli melko rauhallista. 
P1050513
Vain naisille tarkoitettu ulkoallas. 
P1050515
Sammakko naisten altaan reunalla. Prinssi?
P1050542
P1050579
Yhteispotretti ja päivän yukatat. 
P1050517
Polku.

P1050571
Puro matkalla Tagaraga-jokeen.
P1050566
Kastanja.
P1050565
Alueella oli valtavasti erilaisia patsaita. 
P1050547

P1050499
Käytävä.

P1050493
Pesutilat ja sisäallas.
P1050591
Kukkia. Näitä oli aseteltu pitkin kylpylää. 

P1050490
Aamupalan nattonyytti. Sisällä hapatettuja soijapapuja. 
P1050587
Illallisen merenelävät.
P1050583
Syötävä asetelma.
P1050468
Kala.
P1050450
Ja se gelatiini.


Jätä kommentti

Italialaisessa ravintolassa

Tästä piti kirjoittaa jo aikapäiviä sitten, syömässä kyseissä italialaisessa kun tuli käytyä jo heinäkuussa. Muistin paikan taas, kun luin Terhin kirjoitusta korealaisesta italialaisesta.

Täällä italialaisia on tiuhassa (missäpä maailmankolkassa ei olisi), mutta vain harvasta saa sinne päinkään maistuvaa ruokaa. Pettymyksiä on riittänyt siinä määrin, että nykyään teen italialaiseni melkein mieluummin itse, kuin lähden etsimään hyvää ravintolaa. Eräs korealaisista tuttavistamme tiivisti asian näin: Italiassa käydessä en pitänyt italialaisesta ruuasta, mutta täällä Koreassa se on hyvää. Niin. Eihän Italiassa tosiaan tajuta tarjota pastan ja pitsan kanssa säilöttyjä retiisejä tai etikkakurkkua.

Heinäkuussa siis vietimme päivää vieraidemme kanssa Soulin Bukchon Hanok kylässä ja nälän yllättäessä poikkesimme ensimmäiseen sopivan näköiseen ravintolaan. Se sattui olemaan tämä kyseinen pieni italialainen, jonka nimeäkään en enää muista. Joku Mamma’s tai vastaava. Sisustus oli ihanan kodikas ja intiimi, keittiö yhtä samaa tilaa ruokatilan kanssa ja henkeä haukkoen seurasimme annoksen liekitystä kaasuhellalla. Tilasimme pastaa ja risottoa, jotka kaikki maistuivat erinomaiselle. Tai sitten meillä kaikilla vain oli niin valtava nälkä. Mutta itseäni kiehtoi hyvän ruuan lisäksi nimenoman paikan tunnelmallinen sisustus. Seiniä peittivät tapahtumien mainokset, erinäiset piirustukset ja tervehdykset, kattilat ja pannut roikkuivat esillä ja keittiön kaksi työntekijää häärivät essut päällä siinä vieressä. Ihan kuin olisi ollut jonkun kotona. Jonkun sellaisen kotona, joka kokkaa paljon itse.

2013-07-16 14.36.45


4 kommenttia

Lisää kissoja ja kahvia

Gangneungin kissakahvilasta innostuneena etsin netistä tietoja Soulin kissakahviloista. Ja löytyihän niitä. Suuntasin siis siskoni ja anoppini kanssa heidän täällä ollessaan Gangnamiin yhteen löytämistäni paikoista. Cat’s Attic osoittautui suureksi, puhtaaksi ja hyvin suosituksi.

Omat kengät jätettiin eteiseen ja desinfioitiin kädet. Tämän jälkeen kassalle maksettiin pääsymaksu 8 000 wonia, joka sisälsi yhden juoman. Laukut ja takit laitettiin säilöön seiniä reunustavien penkkien alle laatikoihin. Ilmeisesti lähinnä siksi, etteivät ne olisi aivan kissankarvoissa pois lähtiessä. Tarjolla oli kyllä myös tarrarullia karvojen poistoon.

P1050225
Tervetuloa. Vierailta otetaan luulot pois jo heti tiskillä, tämä on kissojen valtakunta. 
P1050324
Tämä mies sai erityisen lämpimän vastaanoton.

Heti alusta asti yksi kahvilan kolmestakymmenestä kissasta parkkeerasi keskelle pöytäämme, eikä hievahtanutkaan kunnes osoitimme lähtemisen merkkejä. Tai houkuttelimme sitä henkilökunnan tuomalla kissanmakkaralla, jota vieraat saivat syöttää kissoille. Tämä meidän kissamme kun tuntui olevan varsin perso tuolle herkulle.

P1050262
Pöytämme vakiokisu tarkkailee kädessäni olevaa kissanmakkaraa. Viereisessä pöydässä osattiin selvästi odottaa vuoroaan.
P1050261
Makkaraa! Om nom nom.
P1050258
Toiselle myös, ruokatavat olivat huomattavasti sivistyneemmät.
P1050226
Tämä onneton oli merkattu kaulapannalla, ettei kukaan antaisi sille herkkuja. Masu menee niistä kuulemma sekaisin. 

Kissoja tässä paikassa siis oli melkoinen määrä, mutta yllättävän rauhallisesti ne suhtautuivat toinen toisiinsa. Joukossa oli myös vasta hiljattain kadulta löytynyt kulkukissa, jonka joku ohikulkija oli toimittanut kissakahvilaan. Elämästä kadulla muistuttivat vielä vetistävät silmäkulmat, mutta muuten katujen kasvatti näytti sopeutuneen hyvin muiden kissojen seuraan. Paikka oli myös todella puhdas kissojen määrään suhteutettuna. Henkilökunta kävi pyyhkimässä desinfiointiaineella pöytiä jokaisen asiakkaan lähdettyä, eikä lattiallakaan näkynyt kissankarvakasoja.

Muiden vieraiden joukossa oli niin naisia kuin pukuherrojakin. Juttelimme parin nuoren naisen kanssa, joista toinen ilmoitti olevansa amerikkalainen ja toinen korealainen. Korealaisnainen kertoi käyvänsä kahvilassa joka viikko ja aluksi sekoitimmekin hänet henkilökuntaan, niin auliisti hän tuli kertomaan meille kissojen nimiä ja selitti minkälainen luonne kullakin kissalla on.

Suosittelen kyllä näitä kissakahviloita jos kissoista yhtään tykkää. Kummasti siinä ankeampikin päivä piristyy, kun kahvinsa saa juoda kehräävä kissa sylissä.

P1050229
Veljekset kuin ilvekset.
P1050232
Miten kaunis turkki.
P1050239
Tämä kisu taas kuulemma nukkuu aina samalla hyllyllä, kissapatsas tyynynään. 
P1050241
Tälle kaverille en uskaltautunut edes tarjoamaan makkaraa. 
P1050248
Enkä tälle. 
P1050250
Kissa kuin suoraan suomalaisesta navetasta.

P1050281
Voisiko joku ystävällisesti leikkiä kanssani?
P1050283
Kaunis kisuleidi.
P1050284
Tästä tuli väistämättä mieleen piippua polttava vanha kalastaja.
P1050286
Hänen Ylhäisyytensä kuulemma valitsee aina saman paikan. Keskeltä huonetta.
P1050293
Hänen Ylhäisyydelleen sopiva tassunpesuteline.
P1050289
Amerikkalaistyttö ja syliin levitetyn viltin vetovoima. 
P1050291

PAPERIPUSSI! Ehkä parasta ikinä heti pahvilaatikon jälkeen.  

P1050309
Makkaraa tarjolla. 
P1050313
Yksi lempikisuistani.
P1050320
Sopu sijaa antaa. 
P1050323
Kahvilassa kävi myös pukumiehiä viettämässä ruokataukoa. 
P1050330
Tämä oli löytänyt oivan nukkumapaikan kirjahyllyn vilttikasasta. 
P1050337
Jättikissa. 


Jätä kommentti

Korealaista arkkitehtuuria

Kun nyt taloista aloitin, niin laitetaan vielä kuvia muistakin sunnuntain kävelyllä vastaan tulleista asumuksista. Täällä ei tunnuta olevan niin tarkkoja miten eri taloyhtiöiden rakennukset sopivat alueen yleisilmeeseen. Tyylisuunnat ovat iloisena sekamelskana, talot hyvin lähellä toisiaan ja pihat melko pieniä. Ainakin jos vertaa Suomeen.

P1050731
Katunäkymää pieneltä omakotitaloalueelta.
P1050734
Tässä kaksi erillistä taloa. Aika isoja asuntoja silti.
P1050735
Oma torni voisi olla veikeä.
P1050737
Nämä talot kasvimaan takana näyttivät kaikki olevan aika pelkistettyjä. Vaikuttivat myös ihan uusilta. 
P1050743
Espanjalainen maalaistalo? Meksikolainen villa? En oikein tiedä mikä tyyli tästä tulee mieleen, mutta ei ainakaan korealainen. 
P1050744
Vetää vertoja jo suomalaiselle lähiörakentamiselle. 
P1050745
Suoraan Alpeilta. Tämä oli hieno, myös piha viimeisen päälle laitettu. 
P1050746
En tiedä mitä näistä nyt sanoisi. Ilmiselvästi vähän arvokkaampia asuntoja, mutta aika tiukka asettelu kuitenkin. Eihän tuohon jää pihaa kuin parin metrin verran ja sitten edessä on seuraavan kämpän tiilisenä. 
P1050747
Tästä puolestaan tulee mieleen sotilastukikohta. 
P1050749
Aidan raosta kurkkasimme rakennustyömaalle. 
P1050751
Tältä pitäisi näyttää valmiina. Nuo ikkunaluukut tuntuvat nyt olevan kova juttu.
P1050753
Punatiilisten kattojen laakso. Taustalla kohoavat Metapoliksen tornit. 

P1050730
Tässä lopuksi oman asuinalueemme säntillistä kauneutta. On se hienoa, että edes kerrostaloissa pysytään ruodussa ja talot ovat lähes identtisiä toistensa kanssa. 
P1050740
Kerrostaloalueilla kauneus löytyy pienistä yksityiskohdista. 


Jätä kommentti

Oma koti kullan kallis

No niin, taas on palattu Korean niemimaalle. Takana neljä ja puoli viikkoa reissaamista, ensin viikko Japanissa ja reilu kolme viikkoa Suomessa. Suomen syksy päätti näyttää kyntensä ja lämpötilat tipahtivat tuntuvasti siitä mitä ne olivat vielä tuloani edellisenä päivänä olleet. En siis turhaan ostanut Koreasta untuvaliiviä lähtiessäni. Kaunista Suomessa kyllä oli, niin kuin syksyisin aina, ja ystävien seurassa ei pieni räntäsadekaan pahemmin ahdistanut. Kiitos vielä kaikille minua majoittaneille ja minulle seuraa pitäneille, teitte olostani niin kotoisen kuin se reppureissaajan roolissa saattoi olla.

Omaan kotiin oli kuitenkin jälleen ihanaa palata. Pääsen uudella tarmolla opiskelemaan korean kielen kiemuroita ja nauttimaan vielä toisestakin syysruskasta. Asiat tuntuvat olevan ihan ennallaan, mitä nyt lähiostoskadulle on avattu uusi kahvila (en enää tiedä monta niitä siellä kaiken kaikkiaan on) ja biojäteastiaa ei enää saa auki ilman maksukorttia. Pieniä muutoksia siis, mutta mullistavinta on ollut huomata, ettei korean kielitaito olekaan kuuden viikon opiskelutauosta ja suomen kielen intensiivisestä käytöstä huolimatta kadonnut. Yllätin nimittäin viime maanantain korean tunnilla itseni lisäksi myös opettajan, joka hämmentyneenä totesi minun edelleen osaavan lukea koreaksi ja hallitsevan alkeellisen verbien taivutuksen.

Sami oli minun reissatessa tutustunut lähialueeseen tarkemmin ja löytänyt mielenkiintoisen, aika Eurooppalaisvaikutteisen asuinalueen. Minuakin tuo kiinnosti ja suuntasimme sinne sunnuntaikävelylle. Kotimatkan varrelle sattui sopivasti osumaan myös kohta valmistuvien asuntojen esittelytapahtuma, joten rohkaisimme mielemme ja painelimme sisään.

P1050769
Tässä esimerkkitalo, joka koostui kahdesta paritalosta. 

Saint Castle Town House valmistuu ensi vuonna, mutta nyt saimme vielä ihailla yhden esimerkkirakennuksen lisäksi hiekkamonttua, jonka keskellä kaivinkone vimmatusti hääri. Asunnot olivat paritalotyyppisiä neljän kerroksen huoneistoja, joita korealaiset tuntuvat suosivan. Hieltä haisten ja lenkkeilytamineissa yritimme pitää matalaa profiilia, kun luoksemme saapui innostuneen oloinen ja pukuun sonnustautunut asuntoesittelijä. Eipä siinä sitten muu auttanut, kuin kävellä esittelijän perässä taloa läpi ja kuunnella mitä kaikkea on mahdollista tilata lisämaksusta ja asiaankuuluvasti ihastella esimerkkiasunnon sisustusta. Meihin suhtauduttiin yllättävän myönteisesti, ottaen huomioon, että esittelijä joutui pinnistelemään englantinsa kanssa ja me lompsimme ympäriinsä verkkareissa.

Täytyy kyllä sanoa, että aika vaikuttavan tuntuinen asunto se sitten lopulta olikin. Ylimmässä kerroksessa kattoterassi ja ullakkohuone, keskikerroksessa makuuhuoneet ja pesutilat, ensimmäisessä kerroksessa olohuone ja keittiö, alimpana vielä autotalli, josta halutessaan saisi oman erillisen asunnon. Tai kuten esittelijä asian ilmaisi, party room. Minua kyllä jäi kiehtomaan ajatus betonilattiaisesta työhuoneesta, missä maalia saisi roiskia ympäriinsä sielunsa kyllyydestä.

P1050766
Autotalli. Tässä versiossa tila oli muunnettu työtilaksi.
P1050768
Työtilan takaosasta löytyi ompelunurkkaus. 
P1050767
Ja ikkunasta sisään tuijottavia mäntyjä. 
P1050765
Olohuone. Tyyli on hyvin korealainen. Kulmassa jokaisen korealaiskodin kaunistus, ilmastointilaite. 
P1050764
Keittiö ja sen ohessa kodinhoitoparveke. Koreassa pesukone sijoitetaan usein parvekkeelle. Suomessa ei ehkä järkevää, mutta ainakin omalla parvekkeellamme lämpötilat pysyivät talvellakin +10 asteessa.
P1050761
Makuuhuone ja ikkunaluukut, jotka olisivat koko ajan tiellä.
P1050762
Meikkaustila (esittelijän sanoin jälleen) ja kylpyhuone päämakuuhuoneen yhteydessä. 
P1050760
Lastenhuone nro 1. 
P1050759
Ylimmässä kerroksessa lastenhuone nro 2. Jostain syystä pidän ullakkohuoneiden vinoista katoista. Vaikka niihin yleensä pääni lyönkin.  

P1050758
Yläkerran pieni aula. Katon saa kuulemma halutessaan puupaneloituna. Mutta huomasi miten synkkä se on, kun vertasi viereisen huoneen valkoiseen kattoon.  P1050757

Ja kattoterassi. Tänne mahtuisi pari kasvia. Oli ajattelevaisesti asennettu vesipistekin. Tosin se on kuulemma siksi, että voi täyttää lasten uima-altaan. 

Ihan tosissamme me emme tätä käyneet katsomassa. Hinta on meille turhan korkea, eikä ulkomaalaisten ole mahdollista saada ostohintaa alemmas taloyhtiön lainan avulla, kuten korealaiset saavat. Meille hinta olisi 452 600 000 wonia (311 209 €), mutta korealaiset saisivat saman murto-osalla. Käytäntö on ilmeisesti lähellä Suomen asumisoikeusasumista. Esittely oli kuitenkin oikein mielenkiintoinen ja valaiseva, pientä unelmointia arjen keskellä. Nykyinen asuntomme on kuitenkin huomattavasti käytännöllisempi, vaikka vähän pienempi onkin. Ja käytännöllisyys on minusta kodissa kultaakin arvokkaampaa.


Jätä kommentti

Tokyo Game Show 2013

P1050641

Viimeisin Japanin reissu oli ajoitettu sopivasti niin, että viimeinkin pääsin vierailemaan näillä messuilla. Ehkä jo joskus 80-luvulla luin MikroBitistä tästä tapahtumasta, mutta vasta nyt pääsin itse paikalle. Show on yksi maailman suurimmista pelitapahtumista, tänä vuonna vierailijoita oli ennätysmäärä 270 197. Se oli kokonaisuudesaan viisipäiväinen joista kahtena se oli auki normiyleisölle.

Messupaikkana oli Makuhari Messe, joka sijaitsee Tokiosta itään noin puolen tunnin junamatkan päässä olevassa Chiban kaupungissa. Jo junamatkan aikana kävi selväksi että yksin ei tarvitse olla tänään. Tavoitteenani oli olla tuntia ennen paikalla jotta pääsisin joukon etunenässä sisään, sillä minulla olisi vain yksi päivä aikaa nähdä kaikki. Samaa tuntui miettineen moni muukin, juna oli aamusta jo tupaten täynnä messuilijoita. Messualueen ulkopuolella oli myös jo pitkä kiemurteleva jono, jossa sitten odottelimme sisäänpääsyä toista tuntia kolmenkymmen helteessä.
P1050595Ihmislauma odottelemassa

Sisällä halleissa sitten alkoi itse hässäkkä. Ensimmäisenä iskee äänien kakofonia, näyttellepanijat koittavat erottua toisistaan soittamalla musiikia ja muita mainoskuulutuksia mahdollisimman äänekkäästi. Valot välkkyvät ja esittelyvideot pyörivät valtavilla screeneillä joka paikassa,  ja kojujen esittelijäneidit tyrkyttävät mainosmateriaalia ohikulkijoille. Vaatii aina pienen hetken orientoitua tähän ympäristöön.
P1050605 P1050607
Xboxilla on todella pieni markkinaosuus Japanissa, mutta yrittävät silti

P1050601
Esittelijöitä, ”booth babes”, lavalla. Asut ovat usein niukkoja

P1050671

Minua ensimmäisenä kiinnosti erityisesti PlayStation 4 kotikentällään Japanissa, sen myyntiin tulo on jo lähellä ja teki mieli päästä testailemaan ja hakemaan tuntumaa.  Mutta heti alkuun kävi selväksi, kuten pari vuotta aiemmin Gamescom messuilla, että kaikenlainen testaaminen tulee olemaan aikaavievää.  Kaikki minua vähääkään kiinnostavat pelit ja laitteet olivat keränneen lähes parituntisen jonon kun vasta hitaana kerkesin hahmottaa mitä on missäkin. Näinpä siis tyydyin lähinnä kiertämään esittelyitä pintapuolisesti läpi, ja nautiskelin vain yleisestä meiningistä. Pelipuolesta yleisesti oisi sanoa että valtava osa näytteillä olevaista oli vain Japanin markkinoille tarkoitettuja, ja siten minulle lähes tuntemattomia ennestään. Niitä ei käännetä englannin kielelle, joten ne ovat senkin vuoksi minun tavoittamattomissa.
P1050613
P1050612
Tätä lähemmäs en pleikkari neosta päässyt

P1050625
P1050659
Battlefield 4 olisi myös ollut kiva kokeilla, mutta turha toivo.

Japanissa on myös vähän outoja juttuja tarjolla, tässä pieni kooste erilaisia löytöjä.
P1050635
Hi-tech silmälappujen testauspaikka

P1050623
Japanissa näillä peleillä on suuri kysyntä

P1050637
Hormoonicurryä, anyone?

P1050657
Tablettityyny

Japanilaiseen pelikulttuuriin, kuten myös mangaan ja animeen, kuuluu merkittävänä osana myös cosplay (costume play). Siinä fanit koittavat pukeutua ja laittautua mahdollisimman tarkasti oman suosikkihahmonsa näköiseksi, ja sitten kiertävät eri tapahtumia poseeraamassa ihmisille. Japanin cosplayn tasoa pidetään maailmanlaajuisesti parhaana, omistautuneisuus esiintymiseen sekä asujen ja propsien yksityiskohtaisuus on huippuluokkaa. Näilläkin messuilla näki satoja viimeisen päälle laittautuneita kulkijoita.
P1050676 P1050686 P1050692 P1050667
P1050670 P1050688
Suosituimmilla kuvattavilla oli pitkät jonot. Kuvaus siis pääsääntöisesti meni niin että vain yksi kuvaa kerralla vuorostaan muiden odotellessa
P1050662
Vapaata kuvausta oli myös, jotain saattaisi ahdistaa olla kuvattavana tuolla keskellä

Oli mukava käydä noilla messuilla, vaikka ihan kaikkea ei tajunnutkaan. En välttämättä olisi toisena päivänä mennytkään, koska yksi päivä riitti kiertelemiseen. Mahdollisesti tarkoituksella olisi voinut mennä jonottomaan jotain mielenkiintoisia juttuja. Yhtäläisyyttä myös Saksan Gamescomiin oli suurelta osin kaikki oli paikallisella kielellä, joten vaikeuksia ymmärtää mistä on kyse, ja paljon infosta menee ohi. Mutta saksalaiset sentään ymmärsivät oluen päälle, jota siellä tarjottiin ja juotiin joka paikassa. Täällä sitä ei saanut kuin yhdestä kahvilasta. Mutta silti menisin vielä toistekin uudelleen.