Täällä Muualla


Jätä kommentti

Talvipäivän ulkoilu

Viime yönä oli melkein -20°C pakkasta. Lämpötilat ovat olleet paljon normaalia matalammat ja paikallisetkin alkavat kaivaa pipoja ja hanskoja esiin. Ollaan meinaan ihmetelty, kun mittari näyttää miinus kymmentä ja lapsetkin voivat olla ulkona ilman hanskoja ja hattua. Ihan pienimmillä on kyllä vaatetta, mutta kouluikäisillä ei sitten enää. Ja erityisesti kummastuttaa takin pitäminen auki. Ilmeisesti se on nyt tyylikästä ja siksi porukka ostaa tosi lämpimän untuvatakin ja tepastelee sitten tuulessa ja pakkasessa takinliepeet lepattaen.

Tänään on syntymäpäiväni ja sitä juhliakseni lähdin tuohon lähikukkulalle nauttimaan auringonpaisteesta ja talvisista maisemista. Joelle oli kerääntynyt isoja parvia sorsia ja joenrantapusikossa jutustivat tiaiset. Siinä fiilistellessäni joelle laskeutui iso valkoinen haikara ja samalla tajusin, ettei se kamera ole taaskaan mukana. Onneksi olen jo niin paikallistunut, että kännykkä löytyy taskusta aina ja sain napattua kuvan.

Kotimatkalla poikkesin Coffee Green Beanissa kahvilla. Mukavasti lämmitti ja henkilökuntakin taitaa jo muistaa, kun niin tuttavallisesti tervehtivät. Taidan tästä seuraavaksi suunnata kirjakauppaan ostamaan itselleni lintukirjan syntymäpäivälahjaksi.

2012-12-27 10.54.35 2012-12-27 11.04.572012-12-27 11.05.26

Vähän on kärsivä ilme, mutta aurinko pahus paistoi niin kirkkaasti.


Jätä kommentti

Sisustusmessuilla

Pari viikkoa sitten olimme Soulissa sisustusmessuilla. Vähän ennakkoluuloisesti suhtauduimme moiseen tapahtumaan, sillä toistaiseksi oma sisustusmaku ei ihan ole kohdannut korealaisen kanssa. Alla esimerkki yhden huonekaluliikkeen tarjonnasta. Ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan.

P1010596

No, rohkea rokan syö, joten uskaltauduimme messuille ja yllätyimme iloisesti. Oli skandinaavista designia, puusepän tekemiä huonekaluja, taidetta, astioita, kankaita, ruokaa, kaikkea kivaa. Itseäni kiinnosti erityisesti keramiikka, jota messuilla oli tarjolla paljon ja oli vaikea todistella itselleen, ettei yhtään lisää astioita tarvita.  Ostimme lopulta muutaman pienen keraamisen ruukun, jotka voi laittaa riippumaan seinälle tai ikkunaan, kuten me teimme. Kuva näistä vilahtikin jo Hyvää joulua postauksessa. Muita mukaan tarttuneita olivat bambukynttilät, pari pulloa korealaista omenaviiniä, sekä kasa kiinnostavien paikkojen käyntikortteja ja esitteitä. Houkutuksena esillä oli myös joitain valaisimia, mutta sellaisen hankinta jätettiin kuitenkin vielä hautumaan. Tuo keittiön kattolamppu kun on kamalan ruma ja haluaisimme hankkia siihen uuden. Ehkä se löytyy jostain niistä myymälöistä, joissa messujen perusteella päätin vierailla Soulissa liikkuessani.

2012-12-08 11.51.292012-12-08 11.50.562012-12-08 11.55.02Muovikasveja, jos viherpeukalo on keskellä kämmentä.

2012-12-08 11.57.532012-12-08 12.00.042012-12-08 12.03.36 2012-12-08 12.03.58Säästöpossu. Tämän hankkimiseksi olisi tosin pitänyt ensin säästää.

2012-12-08 12.11.19 2012-12-08 12.11.26 2012-12-08 12.12.58 2012-12-08 12.13.12 2012-12-08 12.17.57Kierrätys oli tehokasta myös messuilla.

2012-12-08 12.27.11Lounaskahvila.

2012-12-08 12.28.11Lounas. Oli näitä enemmänkin kuin yksi, mutta vasta viimeisen kohdalla maltoin ottaa kuvan.

2012-12-08 12.49.34 2012-12-08 12.54.21 2012-12-08 13.02.32 2012-12-08 13.05.14 2012-12-08 13.06.37 2012-12-08 13.14.07 2012-12-08 13.18.58 2012-12-08 13.23.442012-12-08 13.24.07 2012-12-08 13.24.39

Tässä alla muutamia kukka-asetelmia ja kattauksia, messuilla järjestettiin molemmista kilpailu. Osa tekeleistä oli vähintäänkin mielenkiintoisia.

2012-12-08 13.25.56 2012-12-08 13.26.24 2012-12-08 13.27.05 2012-12-08 13.27.29 2012-12-08 13.27.392012-12-08 13.27.53 2012-12-08 13.29.14 2012-12-08 13.29.41 2012-12-08 13.55.32 2012-12-08 14.06.53Häät on täällä suuri tapahtuma, jonne kutsutaan satoja vieraita. Aika ahdistava osasto kaltaiselleni minimalistille.

2012-12-08 14.16.21Eläinystävän valinta.


Jätä kommentti

Joulu Soulissa

Ensin ajattelimme olla joulun ihan vaan kahdestaan kotona, mutta päädyimmekin sitten Souliin, yhteen isoimmista hotelleista, joka oli ääriään myöten täynnä korealaisia joulunviettäjiä. Syynä tähän oli kova hinku luistinradalle ja nimenomaan ulkoradalle. Grand Hyatt Seoul mainosti hienoa luistelutapahtumaansa ja tarjosi yhden yön joulupaketteja. Pakettiin kuului: hotellihuone. Paketti on täällä käsitteenä ilmeisesti hieman erilainen kuin kotosuomessa, mutta saimme sentään 10% alennuksen luistinradan jouluriehaan ja yökerhoon olisimme päässeet kaksi yhden hinnalla.

Iso hotelli aiheutti meille harmaita hiuksia, sillä kaikki palvelut piti erikseen varata suoraan palvelua tarjoavasta paikasta. Jokaisella hotellin viidestä ruokaravintolasta oli oma varaustiski, mutta jouluaattona niihin ei päässyt puhelimella läpi. Respa ei siis voinut auttaa meitä varausten teossa, vaan kävimme jokaisen ravintolan ovella tiedustelemassa menuta ja varaustilannetta. Lopulta pienen säätämisen jälkeen saimme varattua pöydän. Emme tehneet tätä etukäteen, sillä olimme olleet siinä uskossa, että luistinradan tapahtumaan sisältyy jonkinlainen buffet. Kuitenkin kirjautuessamme sisään, meille kerrottiin respasta, että luistelupaikalla on tarjolla ”only snacks”.

Kuuden maissa jonotimme sisään luistinradalle ja pienen odotuksen päätteeksi pääsimme jäälle. Mahtavat maisemat, upea jääveistos radan keskellä, kaunis valaistus, joululaulut ja ympärillä kiljahdellen horjahtelevat korealaiset tarjosivat täydellisen miljöön luisteluun. Löysimme radan reunalta myös buffeen, jossa oli kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä, jo pelkkä jälkiruokatarjonta oli mykistävä. Päättelimme, että Koreassa myös pikkupurtava käsitetään vähän eri tavoin. Pähkäilimme peruisimmeko aikaisemmin tekemämme ravintolavarauksen, mutta päätimme lopulta pitää sen ja syödä kaikessa rauhassa sisällä. Ulkona ei ollut riittävästi tuoleja saati sitten pöytiä ja buffetpöytien ympärillä kävi sellainen kuhina, ettei sinne olisi sekaan kunnolla mahtunut. Koska olimme kuitenkin maksaneet itsemme tapahtumaan sisälle, hyödynsimme buffeen hehkuviinitarjonnan ja luistelimme kunnes jaloista katosi tunto.

Illan ravintolakokemus oli pelkästään positiivinen. Varausta tehdessämme meille valiteltiin, että ainoa vapaana oleva pöytä on hyvin pieni kahden hengen pöytä. Tämä sopi meille mainiosti. Kuitenkin illalla meidät ohjattiin omaan isoon pöytään, josta avautui (muutama pöytä meidän ja ikkunan välissä, mutta silti) upeat näköalat öiseen kaupunkiin. Ihmettelimme tätä ääneen ja meille kerrottiin, että pöytätilanteeseen oli tullut muutoksia. Buffet oli todella monipuolinen ja laadukas. Itse santsasin kahteen otteeseen sashimia ja sushia, neljättä kertaa en enää kehdannut mennä, vaan palasin pöytään ravunjalkojen kanssa. Ei mitään käsitystä mitä niille piti tehdä, joten odottelin naapuripöydän pääsevän omiin rapuihinsa käsiksi. Naapurit taisivat olla yhtä pihalla kuin minäkin, joten kehitin oman tekniikan ja ronkin ravunlihat kuorestaan omalla tyylilläni. Ja Sami sai joulukinkkunsa, sinapilla.

Vyöryimme takaisin omaan huoneeseen. Meillä oli hotellin halvin huonetyyppi, mutta sieltä oli silti huikeat näköalat Seoul Towerille. Minibarin sisältö oli hinnoiteltu sen verran hyvin, että sai jäädä rauhaan. Totesimme myös aikaisemmin päivällä, että hotellin aulabaari oli kallein paikka, jossa olemme ikinä olleet. Olut 45,600 wonia, sellaiset 32 egeä. Illalla soitimme vielä respaan ja tiedustelimme sisältyykö joulupakettiimme aamiainen ja saimme kuulla ettei se ikävä kyllä sisälly. Tässä vaiheessa emme enää edes yllättyneet, vaan tilasimme huonepalvelusta aamiaisen huoneeseen. Aamulla olikin mukava mutustaa aamupalaa rennosti yöpuvussa ja samalla ihailla ikkunasta avautuvaa auringonpaisteista talvimaisemaa.

Kokemuksena tällainen hotellijoulu oli ihan kiva, mutta seuraavalla kerralla otamme taas jonkun pienen hotellin. Sellaisen, jonka käytäville ei eksy ja henkilökunta tietää kaikki vieraat nimeltä.

(Valitettavasti kamera unohtui taas laukkuun ja kuvia tuli otettua lähinnä vain luistelusta.)

P1010995Huoneemme ja toinen asukeista taistelemassa vesipullon kanssa.

P1010996Tällaiset näköalat ikkunasta avautuivat. Soulin keskellä oleva suuren suuri Namsan Park ja sen laella Seoul Tower.

P1020003Jotain joulupakettiin sentään sisältyi: valtava joulumuffinssi odotti huoneessa.

P1020004Aulabaarin drinksut, shampanjaa ja mansikoita. Hinta sama kuin oluella, ei tarvinnut arpoa kumman ottaa.

P1020006Saimme seuraa. Tarjoilija kiikutti nämä meille joululahjaksi…

P1020011Luistimet jalkaan, sarvet päähän ja menoksi! Ilmeisesti söpöt kimalleporonsarvet ovat naisten juttu, miehet saivat joulumyssyn. Sami näytti erehdyttävästi michellinukolta, ulkona oli pakkasta kymmenisen astetta ja ajateltiin olla palelematta.

P1020016 P1020019 P1020023 P1020026Hehkuviinitauko.

P1020032Samin siro 44. Naisten malli aiheutti pari kokovartalokosketusta jään kanssa. Hokkareita ei vuokrahyllystä löytynyt.

P1020033Äiteen tekemät villasukat jalkoja lämmittämässä.

P1020038 P1020042 P1020044 P1020057Tein tuttavuutta huulirasvatuubin kanssa.


2 kommenttia

Hyvää Joulua!

Lumi ehti jo tässä välissä sulaa pois ja sataa uudelleen. Nyt maa on jäässä ja lunta ohuena kerroksena siellä täällä. Toivottavasti aattona on ainakin vähän pakkasta, sillä suunnitelmissa on viettää joulua luistimilla. Ei mitään extremeä järven jäällä, vaan ihan vain hotellin ulkouima-altaaseen jäädytetyllä luistinradalla. Varasimme jouluksi hotellihuoneen Soulista ja valintaperusteena oli luistinradan löytyminen. Omalta alueelta kun ei löydy kuin Metapoliksen sisärata, joka on yleensä kansoitettu horjahtelevin lapsi-äiti parein.

Olisin innossani lähtenyt myös laskettelulomalle, mutta joulu on laskettelukeskusten sesonkiaikaa, joten se reissu siirrettiin myöhemmäksi. Osa keskuksista on kyllä jopa neljään asti aamulla auki, sillä pitäähän töissä rehkivien kansalaisten päästä joskus rinteeseen. Ei tässä siis mitään erillistä lomaa lasketteluun tarvita, yöksi vaan rinteeseen ja aamulla töihin. Teille, jotka laskettelusta olette kiinnostuneita, tsekatkaa seuraavat Eelä-Korean ylpeydet: Yongpyong sekä High 1. Japanin rinteet ovat tuossa vieressä myös, esim. Niseko Hokkaidolla.

Lunta tai ei, oikein riemukasta joulua kaikille!

Taina & Sami

2012-12-21 10.33.33 2012-12-18 11.53.082012-12-18 11.50.54


2 kommenttia

Kauneus veitsenterällä

Etelä-Koreassa ulkonäöllä tuntuu olevan suuri merkitys. Se miltä näytät, määrittelee sinut työelämässä, vapaa-ajalla ja parisuhteessa. Valtavat ulkonäköpaineet heijastuvat kauneusklinikoiden määrään ja kauneusleikkausten mainostamiseen. Lehdet ja metroasemat ovat täynnä ennen-jälkeen kuvia, joissa ensin mökötetään ilman meikkiä ja jälkeen hymyillään meikattuna. Suurin osa muutoksista näyttää omaan silmään epäluonnolliselta, varsinkin kun silmiä on suurennettu valtaviksi ja kasvot muokattu V-muotoon. Ei voi kuin ihmetellä tätä leikkausten suosiota, sillä aasialaiset naiset ovat piirteiltään mielestäni erityisen kauniita.

Leikkausten lisäksi kulutetaan valtavia summia kosmetiikkaan. Ihon kuuluu olla vaalea, kuulas ja sileä. Hiusten kiiltävät ja tummat (mutta värjätty aavistuksen punertavaksi tai ruskeaksi). Hampaiden valkoiset ja hymyn virheetön. Viimeisin buumi on miesten kosmetiikkatuotteiden myynnin räjähdysmäinen kasvu, sillä ulkonäköpaineet eivät täällä kosketa vain naisia.

P1010592 P1010594 P1010595


Jätä kommentti

Hongdaen yliopiston alue

Koska Soul on iso ja pelkästään paikasta toiseen liikkumiseen saa kulumaan ihan tarpeeksi aikaa, olemme tehneet täsmäiskuja eri puolille kaupunkia. Pikkuhiljaa alkaa muodostua käsitys minne päin milloinkin kannattaa suunnata, tosin myönnän mukavuussyistä itse liikkuvani turhan usein pelkästään Gangnamiin ja sieltä takaisin. Gangnam vaan ei ole Soulin kaupunginosista se mielenkiintoisin.  Tämänhetkisen tietämyksen mukaan Hongdaen yliopiston alue on.

Hongdaen yliopisto, lyhyesti Hongik, on maan kuuluisin taideyliopisto, millä luonnollisesti on ollut vaikutuksensa myös koulun ympäristöön. Kaduilta löytää vieri vierestä toistaan kiinnostavamman näköisiä pieniä gallerioita ja taidetarvikeliikkeitä, tai putiikkeja, jotka myyvät koruja tai vaatteita. Yhden kadun varrelta löysimme kodikkaan oloisia pubeja ja trendikkäitä vaateliikkeitä, toiselta kaikki Korean kuumimmat brändiliikkeet. Viikonloppuisin koulun vieressä olevassa pienessä puistossa järjestetään Free Market, jossa taiteilijat myyvät itse tekemäänsä taidetta, koruja ja laukkuja. Erityisen suosittua oli jonottaa karikatyyripiirtäjälle, joita torilla olikin useita.

Ruokapaikkaa valitessa voi mennä tovi, joten paras vain mennä ensimmäiseen, joka näyttää mielenkiintoiselta. Me kävelimme sisään uuteen italialaiseen, jonka sisustus aiheutti minulle kylmiä väreitä, mutta jonka pizza Margherita maistui taivaalliselle. Katumyyjiltä ostettu ruoka on myös hyvää ja myyjiä löytyy yleensä varsinkin metroasemien lähettyviltä.

P1010442 P1010445 P1010447Hongik University rakennus.

P1010448P1010460Hattaramyyjän kaveri odotteli kaikessa rauhassa kotiin lähtöä. Kuva ei oikein anna oikeutta koiran koolle, sanoisin että oli aika iso.

P1010452 P1010453 P1010455P1010582 P1010583 P1010586


2 kommenttia

Ravintola Toku

Ennen Vietnamin reissua jäi kirjoittamatta paristakin jutusta. Aloitetaan tuttaviemme avaamalla Toku ravintolalla. Järjettömän hyvää japanilaista ruokaa, upea, osin kierrätysmateriaaleista koottu sisustus ja hyvät tyypit ruorissa. Ainoa huono puoli on, ettei tämä ole kovin lähellä, vaan Bundangissa, joka on meidän ja Soulin välissä. Jos asuisimme lähempänä, meidät löytäisi täältä aina.

P1010411

P1010403Sami kaataa oikeaoppisesti kaksin käsin lisää sojua itseään vanhemmalle. Alkoholijuomia ei kaadeta itse omaan lasiin, vaan odotetaan pöytäseuralaisten huomaavaisuutta.

P1010405
P1010406Tokun iloinen, ja kiireistäkin kiireisempi, omistaja. Asiakkaita oli ensimmäisellä viikolla riittänyt.

P1010413 P1010415

P1010419Omistaja sisarensa kanssa ehti nopeaan yhteispotrettiin kanssamme.


Jätä kommentti

Työhuone

Saimme lopulta työhuoneenkin kuntoon. Kun ei sopivia huonekaluja muuten löytynyt, tilasimme pienestä puusepänliikkeestä pöydän ja hyllyn. Tuli mieleiset ja samalla tuli tuettua paikallista käsillä tekemistä ja pienyrittäjyyttä. Tuoli on yksi ruokapöydän tuoleista, tapetti taloyhtiön ja työvalo vielä puuttuu, mutta olen omasta työhuoneesta niin ikionnellinen.

2012-12-08 09.12.45

2012-12-08 09.13.39


Jätä kommentti

Vietnamilaisessa keittiössä

Vietnamilainen ruoka on taivaallista. Siis miksi ei opetella tekemään sitä itse? Hanoissa on useita paikkoja, joissa voi opiskella vietnamilaisen keittiön saloja, me päädyimme Hanoi Cooking Centreen. Aivan loistopaikka, vieressä vielä englannikielisiä uusia ja vanhoja kirjoja myyvä kirjakauppa.

Aloitimme kierroksella läheisellä ruokatorilla. Innostava ja kauhistuttava paikka, vähän minkä myyjän kohdalla milloinkin sattui olemaan. Hedelmiä ja vihanneksia myyvien pöydät notkuivat värikylläisinä ja olisi tehnyt mieli kahmia mukaansa ihanalta tuoksuvia, tuoreita yrttejä, tai hedelmiä, joita ei ollut koskaan aikaisemmin nähnytkään. Sitten oli niitä pöytiä, joiden kohdalla piti muistuttaa itselleen, että Vietnamissa ruokakulttuuri on erilainen kuin Suomessa ja että sammakoiden, koiran ja puoliksi kehittyneiden ankanpoikasten syömistä ei täällä pidetä kuvottavana.

Olimme varmistaneet selustamme ja valinneet kokkauskurssin teemaksi vegaaniruuan. Valmistimme kaikkiaan neljä eri ruokalajia tofusta, apunamme kädestä pitäen opettava kokki ja lukuisa joukkio apulaisia, eikä kuuman rasvan, terävien veisten ja elämää suurempien huhmareiden keskeltä ketään tarvinnut kiidättää ensiapuun. Kurssin päätteeksi meidät ohjattiin koulun omaan ravintolaan, minne itse tekemämme ruuat tarjoiltiin ja palan painikkeeksi lasiin kaadettiin vielä viiniäkin. Tasokas opetus, hyvät työvälineet ja kivasti sisustettu ravintola; lopputuloksena maistuva ruoka ja onnelliset kokit.

P1010843

P1010842

P1010845 P1010849 P1010850 P1010851 P1010852Tässä valmisteltiin sammakoita. En voinut olla ajattelematta miten moni sammakkolaji on nykyään uhanalainen ja toivoin näiden olevan vähemmän harvinaista laatua.

P1010856

P1010859 P1010862 P1010863 P1010865 P1010866 P1010868

P1010870

P1010876

P1010874 P1010879Tässä valmistellaan tofua tofukakkuja varten. Tofusta puristettiin pienellä pyyhkeellä ylimääräinen neste pois, lopputuloksena murumainen tofu ja pyyhkeessä peukalonmentävä reikä.

P1010881 P1010887


Jätä kommentti

Cat Ba Island ja Halong bay

Vietnamin reissun kohokohtia oli retki Cat Ba saarelle Halong Bayn upeisiin maisemiin. Halong bay on UNESCOn maailmanperintökohde ja sen tuhannet pienet saaret näyttävät leijuvan meren yllä. Tarina kertoo, että saaret muodostuivat lohikäärmeen laskeutuessa vuorilta mereen, jolloin sen häntä muovasi rantaan laaksoja ja kukkuloita, jotka sitten peittyivät veden alle, kun lohikäärme lopulta sukelsi mereen. Vain kukkuloiden huiput jäivät näkyviin.

Joulukuu ei suoranaisesti ole kiivainta turistikautta Vietnamin pohjoisosissa, ja saimmekin nauttia hyvin rauhallisesta retkestä, ilman valtaisia ihmismassoja ja hälinää. Otimme pieneltä ympäristöystävällisyyttään mainostavalta Blue Swimmers Adventurelta kahden päivän paketin, jossa yöpyminen oli veneessä ja retkeen sisältyi veneilyn lisäksi myös kajakointia sekä pyöräilyä Cat Ba saaren kansallispuistossa. Venereitin varrella oli myös paljon kalastajakyliä, jotka kelluivat vedessä kalanviljelyaltaiden ja kalastusalusten vieressä. Pienet lapset leikkivät kapeilla lankkukäytävillä ja koirat haukkuivat naapurimökkien koirille.

Veneemme osoittautui ihanan pieneksi, perinteisellä tyylillä rakennetuksi puuveneeksi. Matkakumppaneita oli tasan yksi, Tom Lontoosta, jonka kanssa tulimme hyvin juttuun. Lisäksemme veneessä olivat oppaamme Bi, veneen kippari sekä kokki, joka loihti uskomattoman herkullista ruokaa veneen pikkukeittiössä.

Kajakointi saarten ympäröimällä tyynellä lahdella sujui hienosti: bongasimme makakilauman ja lintuja, ihailimme vedessä näkyviä koralleja ja nautimme hiljaisuudesta muiden turistiryhmien poistuttua. Päästyämme takaisin veneeseen, ohjelmassa oli enää illallinen ja nukahtaminen veneen keinuttaessa uneen. Illallinen oli erinomainen, mutta nukkumisen kanssa oli vähän niin ja näin, sillä yöllä tuuli yltyi ja joka paikka paukkui ja ryskyi veneen heiluessa tuulessa.

Aamulla nousimme vähemmän virkeinä uuteen kylmään ja harmaaseen päivään, mutta mieliala oli silti korkealla. Aamupalan jälkeen suuntasimme saaren rantaan ja edelleen oppaan kanssa polkupyörinemme pieneen kylään, joka on melko eritystyksissä kansallispuiston keskellä. Jälleen mahtavia maisemia, vesipuhveleita riisipelloilla, valtaisasti koiria ja suuri luola metsän kätköissä, josta etsimisestä huolimatta ei löytynyt lepakoita. Iltapäiväksi palasimme veneelle ja lähtösatamaan.

Paluumatka Hanoihin oli aluksi varsin hilpeä. Cat Ban saarella bussiin nousi ryhmä vanhempia naisia, jotka olivat ilmeisesti palaamassa lomamatkalta. Bussi täyttyi naurusta ja naiset ottivat häpeilemättä kaiken ilon irti meistä turisteista. Nauroimme vedet silmissä heidän kanssaan, kunnes tiemme erkanivat saarelta lähtiessä.

P1010754 P1010767 P1010769

P1010770

P1010772 P1010774 P1010776 P1010783 P1010787

P1010786
P1010789 P1010793 P1010804 P1010818 P1010820

P1010824 P1010830 P1010834 P1010835