Blood Moon

Öinen Hwaseongin linnoitus

Olemme käyneet vierailulla Hwaseongin linnoituksen muurilla jo lukuisia kertoja, kuten kirsikankukkia katselemassa. Muurilla kävelemiseen ei tunnu koskaan kyllästyvän, vaikuttava paikka ja käy hyvästä pikku kuntoilustakin korkeuserojensa takia.

Tällä kertaa ajoitimme vieraidemme kanssa käyntimme auringonlaskuun ja yöhön, sillä sinne on asennettu hieno valaistus muurin koko vajaan kuuden kilometrin matkalle.

Fantasian maailmassa

Seoulin Dongdaemun Design Plazalle tuli kesän ajaksi vierailulle Weta Workshop Fantasy Exhibition. Weta on ollut mukana tekemässä useiden elokuvien erikoistehosteita, lavasteita ja muita propseja. Kuuluisimpina lienee Taru Sormusten Herrasta -elokuvat, joiden myötä Weta viimeistään ponkaisi yhdeksi merkittävimmistä firmoista alallaan.

Esillä oli paljon hahmoja The Gloaming trilogiasta. Tästä on hieman vaikea saada tietoa mikä se oikein on, mutta ilmeisesti kyseessä on Johnny Fraser-Allenin teikellä olevat fantasiakirjasarja, johon kuvitus on tehty pienoismalleilla ja nukeilla.

Lisäksi näyttelyssä oli paljon yksittäisiä teoksia eri produktioista.

Chilisaalis

Viimeinkin chilisato on valmis! Saanto jäi hyvin vaatimattomaksi, mutta sentään jotain, ja tähänkin voi olla tyytyväinen kasvatuksen vaikeudet huomioon ottaen.

Chilien kasvatus tänän vuonna alkoi varhain keväällä, parinkymmenen taimen voimin. Idätys onnistui lähes sataprosenttisesti viime vuoden sadon siemenistä. Korean lämmin kevät ja meidän valoisa parveke oli erinomainen yhdistelmä kasvatuksen alulle, ja taimet kukoistivat. Tämä lupaili erinomaista satoa loppukesästä.

Mutta sitten chileihin iski odotettu vitsaus, eli ötökät. Olen niistä aikaisemminkin maininnut, koko ajan saa olla tarkkana mikä kasvi on hyökkäyksen alla. Ensimmäiset ötökät onnistuttiin torjumaan noin kuukauden taistelulla, säännöllisellä sumuttelulla ja lehtien putsauksella.

Mutta seuraavat mönkijät olivatkin kovempaa sakkia. Niihin ei tuntunut oikein tehoavan mikään, vaikka kaikki lehdet pyyhki puhtaaksi, kuhisi ne jo taas seuraavana päivänä. Kovempia myrkkyjä en halunnut käyttää koska chilipalot oli jo alullaan ja niitä olisi tarkoitus syödäkin. Chilit selkeästi väsähtivät tähän taisteluun, sekä loppukesän liika kuumuus ja kosteus nuudutti ne.

Chilipalot itse näyttävät oikein makoisilta, viime vuoden pohjalta sopivat erinomaisesti maultaan ja vahvuudeltaan kokkailuun. Ne ovat tulisempaa lajiketta verrattuna perus korealaiseen punaiseen chiliin.

Kasvien heikohkoon kasvuun saattaa olla syynä myös vääränlainen multa, minulla oli eri mullassa kasvamassa osa chileistä, ja niistä on reuhahtanut huomattavasti kookkaampia kavereita. Nämä kuitenkin olivat erossa toisista kasveista, ja säästyivät onneksi kokonaan ötökkähyökkäykseltä. Joten se todennäköisemmin on paremman kasvun syynä.

Seuraavaksi koitan päästä ötököistä eroon kovemmilla myrkyllä, ja saada ne toipumaan loppukesäksi. Tarkoituksena on kokeilla saada ne talvehditettua parvekkeella ensi kevättä varten. Talvellakaan lämpötila ei mene alle +10, joten jos lajike on sopivan niin saattaisi onnistuakin. Valoisuutta ainakin on. Muuten sitten taas ensi keväänä aloitetaan uudelleen siemenistä 🙂

Pieni pala Kalifornian rannikkoa

Työreissuilla jää joskus aikaa omillekin jutuille, joten päätin viettää lauantain ajelemalla San Franciscon eteläpuolista rantaa pitkin. Lähtöpisteenä oli Santa Cruz, josta ajoin pohjoiseen n. 80 km matkan Half Moon Bayhin CA-1 tietä.

Rannikko on melko hiekkaista, kuivaa, kivistä ja karuhkoa, tietä reunustaa tuulen taivuttamat puut. Mutta samalla jylhää ja kaunista. Tasaisin välimatkoin on pienehköjä hiekkarantoja, joissa väkeä vapaapäivänä riitti. Leijalautailu näytti olevan tämän hetken kuumin laji, surffareita ei juuri näkynyt. Ehkä aallokko ei ollut tänään sopiva.

Päivän ehdoton huippuhetki oli lounas. Puhtaasti tuurilla pysähdyin johonkin parkkipaikalle, josta huomasin hyvin erottuvan keltaisen junanvaunun. Olin myyty heti kun luin taikasanat ”BBQ PULLED PORK”. Ei tartte kahdesti käskeä.

Hogs Breath oli sellainen annos ettei sanavarastoni riitä kuvailemaan. En edes yritä. Olipahan vaan ehdottomasti paras tällainen setti mitä olen ikinä syönyt. Tälle ei Linusinkaan mainiot annokset pärjää. Onneksi minulla on vielä reilu viikko aikaa käydä uudelleen, helposti ajaa sata kilometriä tuota varten.

Matka Santa Clarasta länsirannikolle kulkee metsäisten kukkuloiden läpi mutkittelevina teinä. Näistä en saanut juuri kuvia otettua, mutta jykevät redwoodit on kyllä komeita katseltavia.


(Toimitus pahoittelee kännykkäkuvien heikkoa laatua)

Luomuloukku

Sodassa chilejä kiusaavia ötököitä vastaan, on aika ottaa järeät (ja vihreät) aseet käyttöön.

Raakaa voimaa

Samsung työmaana

Aloitin työt Samsungilla vajaa pari vuotta sitten, ja nyt tuo ensimmäinen sopimus on tullut päätökseen. Aika täällä on ollut ehdottomasti kokemisen arvoinen, työymparistö, tavat ja arvot ovat suurelta osin täysin erilaiset kuin mihin Suomessa on tottunut. Juuri tällaista muutosta tietenkin lähdettiin hakemaankin. En ole työasioista juurikaan kirjoitellut, tässä on ehkä hyvä hetki hieman kertoa kokemuksistani millaista on tyoskennellä Korealaisessa suuryrityksessä.

Minä siis työskentelen Samsung Electronics:lla, joka on vain yksi koko valtavan chaebolin Samsung Groupin 26:a yrityksestä. Elektroniikan lisäksi Samsungin toimialat kattaa aika pitkalti kaikkea teollisuutta ja vähän muutakin; raskasta teollisuutta, kaivoslaitteita, telakkatoimintaa, isojen rakennusten ja siltojen rakentamista, öljynporauslauttoja, huvipuistoja, finanssi- ja vakuutusalaa, sairaala- ja terveystoimintaa, jne. Vasta täällä ollessa on kaiken tämän laajuuden kunnolla tajunnut, ja kuinka valtava tuo Samsungin kaikkivoipa läsnäolo ja vaikutus Koreassa on.

Samsungia pidetään Koreassa yleisesti ottaen parhaana mahdollisena työpaikkana, ja sinne töihin pääseminen on monelle unelmien toteutuminen. Suurella osalla vuosien raataminen kouluissa, preppikursseilla ja lopulta yliopistoissa huipentuu siihen etta pääsee osaksi Samsungia. Kaikesta tästä porukalle on iskostunut hyvin vahvasti mieleen että nyt ollaan huipulla ja täällä pysytään loppuelämä, parempaa ei ole syytä etsiä. En sano etta muuhun firmaan vaihtaminen tai maahan muuttaminen on automaattinen tie onneen, mutta ikävä kyllä monella ei tällainen vaihtoehto ole edes vakavasti käynyt mielessä. Joten kaikessa hyvässä ja pahassa väki pysyy lojaalina firmalle koko työuransa.

Alkuvuodesta täällä nousi taas kova kohu, kun uudet OECD tuottavuusluvut julkaistiin. Tässä Business Korean artikkelissa kerrotaan kuinka surkean alhainen tuottavuus on, vaikka töitä tehdään enemmän kuin oikeastaan missään muualla. Work/life balance on erittäin huonossa jamassa, minkä kyllä huomaa koko yhteiskunnassa. Tässä lisäksi hyvä blogikirjoitus jossa on aika raakaa analyysiä miksi ehkä ollaan tässä tilanteessa.

Omassa työpaikassani tämä pitkien päivien tekeminen näkyy erittäin hyvin. Kollegat viettävät suuren osan päivästään töissä, mikä tuntuu heistä ihan normaalilta. Omasta mielestäni Korealaiset ovat kyllä ihan tehokkaita ja päteviä työssään, joten tuo alhainen tuottavuus ei johdu laiskuudesta tai kyvyistä. Työpäivä nimittäin monelle ei ole pelkkää varsinaista tyäskentelyä, vaan siihen sisältyy paljon muuta tekemistä; työpisteellä voi ihan hyvin vetää vaikka tunnin parin unet, käydään ystävien kanssa istumassa kahviloissa, hoitaa omia asioitaan, käydä vetämässä illalla jossain pitkä illallinen ja tullaan takaisin töihin. Nämä kaikki varmaan OECD mittareissa lasketaan työajaksi, ja lopputulos näyttää niissä erityisen huonolta. Uskon että tuottavuusindeksi saataisiin heittämällä isommaksi jos työpäivästä karsittaisiin ylimääräiset jutut pois ja lähdettäisiin kotiin aikaisemmin. Levättäisiin kuonnolla ja tultaisiin virkeänä töihin seuraavana päivänä, sillä säännölliset vuosia jatkuvat ylityöt aiheuttavat täällä pahaa uupumusta ja stressiä.

Mutta Koreassa tämä ei toimi näin, työnantajan silmissä hyvä työntekijä on sellainen joka viettää mahdollisimman paljon aikaa työpistellä ja täten osoittaa omistautumista firmalle. Työn laatu tai aikaansaannokset ei merkitse niin paljoa kuin käytettävissä oleminen. On erittäin normaalia että viikonloppuna pomo soittaa ja käskee töihin, ja silloin mennään oli mitä oli. Kaiken lisäksi käsitettä ylityö ei sinänsä tunneta eikä siitä oikeastaan makseta mitään, on vain töitä mitä tehdään normityöajan päälle. Tästä etuna tietenkin on nopea ragointikyky ongelmiin, nopeus kaikessa tekemisessä on yleisestikin hyvin korealainen piirre.

Itse olen jossain määrin pysytellyt tästä systeemistä ulkona, enkä ihan noin rankasti ole puurtanut. Mutta huomaan kyllä että mukautumistakin on tapahtunut, en sellaista parin tunnin ylityötä edes juuri huomaa tai pidä minään. Muun ryhmän vietäväksi on selkeästi helppo antautua.

Kaikesta tästä huolimatta, ja ehkä hieman tämän vuoksi, päätin silti jatkaa sopimusta vuodella, eikä päätös ei edes ollut vaikea. Samsungilla on erittäin dynaaminen tekemisen meininki ja oikeasti tahto muuttua nykyisestä, ja uskon että minulla olisi siihen vielä annettavaa. Näen että yksi minun rooleistani on tuoda uusia ideoita esille ja tarjota ajatuksia siitä että asiat voisi tehdä mullakin tavalla. Onhan tämä myös kaikin puolin haastava ja kehittävä tilanne, sekä ammatillisten taitojen että itsensä suhteen.

Näin siis Taina ja minä jatkamme kirjoitteluamme vielä tovin, täältä muualta!

Koreassa isoveli on kaikkialla

Jokilintuja tarkkailemassa

Asuntomme vierestä kulkee Osan-chan, pienehkö joki (silloin kun se ei tulvi) jonka varrella on mukavia kävelypolkuja. Joessa asustelee kohtalainen valikoima erilaisia lintuja, joista jotkut lajit ovat olleet meille uusia. Lintujen havainnoinnista, kuvaamisesta ja tunnistamisesta on tullut uusi harrastus vapaapäiviksi. Uusi ainakin minulle, Taina nyt on ollut aina luontoihmisiä. Viime viikonloppuna tuli käytyä kuvailemassa kun kevään tultua lintuja on taas enemmän paikalla.

Kuvaus päällä

Bongaajan työkalut

 

Merimetsoja (great cormorant) kuivattelemassa sulkiaan tuulessa. Kuvasta näkee myös hyvin että joki ei ole ihan puhdas kaikilta osin.

Harmaahaikaran (grey heron) lento

Jalohaikara (great white egret) ja harmaahaikara

Tavallinen sorsapari

Myös hieman erilaista eläimistöä on joella havaittu.

Rentoa kalastelua

Sodan harjoittelua ja lentotoimintaa

source: http://www.7af.pacaf.af.mil

Asumme melko lähellä Yhdysvaltojen Korean päälentotukikohtaa Osan AB:a. Siellä sijaitsee USAF Seventh Air Force:n, sekä myös ROKAF (Republic of Korea Air Force) päämajat. Tämän vuoksi lähellämme lentelee päivittäin useita kertoja erityisesti armeijan helikoptereita, oletettavasti matkalla tukikohdasta toiseen. Lentokoneita Dongtanin päällä näkee huomattavasti harvemmin, ilmeisesti niiden lentosuunta on toisaalle.

Lentotoiminta on erityisen runsasta aina näin alkuvuodesta, jolloin järjestetään Foal Eagle -sotaharjoitus. Tämä maalis-huhtikuuhun sijoittuva lahes kaksikuukautinen harjoitus on Yhdysvaltojen ja Korean vuoden pääharjoitus. Tänä vuonna siihen osallistuu noin 10,000 Yhdysvaltojen ja 200,000 Korean sotilasta, ja siinä treenataan kaikkien aselajien yhteistoimintaa. Tätä harjoitusta edeltää lyhyempi Key Resolve, joka on lähinnä simuloitua komentoharjoittelua. Tämän lisäksi vuoden varrella on useita pienempiä harjoituksia, joten voisi sanoa etta sodan uhka otetaan täällä melko vakavasti.

Iso maihnnousuharjoitus, Foal Eagle 2014. source: https://www.flickr.com/photos/kormnd/

Foal Eagle harjoitus on tietenkin punainen vaate Pohjois-Korealle, joka luonnollisesti vastustaa sitä kaikin keinoin. Viime vuoden alkupuoli erityisesti oli melko kireätä aikaa, jolloin molemminpuoleinen uhittelu eskaloitui melko vakavaksi. Ydinkokeet, ballistiset ohjukset ja kaikki muu uhkailu alkoi jo huolestuttaa Korealaisiakin, jotka yleensä eivat juuri pohjoisen toimista välitä. Tana vuonna yleistunnelma on onneksi ollut huomattavasti rauhallisempi, toivotaan etta näin jatkuu harjoituksen ja vuoden loppuun.

Tassa kooste parvekkeelta otetuista kuvista lentovehkeista (onkohan siellä mukana siviilikopterikin?), harmillisesti isoista muodostelmista (12-14 kopteria) ei ole ehtinyt kuvia napata. Läheltä menevistä lähtee mahtava jytinä, onneksi operointia ei juurikaan ole öiseen aikaan.