Viikonloppuna pakkasimme reppuun kahvia, suklaata sekä sadevarusteet, ja suuntasimme Souliin. Ei ehkä se ensimmäisenä mieleen tuleva kohde, kun on aamulla vetänyt retkivermeiden alle villahousut.
Taivaalta vihmoi vettä, kun istuimme aivan liian kuumassa bussissa kohti keskustaa. Tuntui helpottavalta päästä ulos, vaikka äkillinen kylmyys ensin vähän hytisyttikin. Pitkään ei tarvinnut palella, sillä kipusimme ylös Inwangsanille, aina sen 338 metrissä olevalle huipulle asti.
Inwangsan on yksi Soulia ympäröivistä kukkuloista. Kävelyreitti huipulle kiemurtelee vanhaa kaupungin muuria mukaillen (tai paremminkin entisöityä ja uudelleen rakennettua muuria mukaillen), ja sieltä käsin edelleenkin vartioidaan muun muassa presidentin virka-asuntoa. Monessa kohtaa reitin varrella törmäsimme tuulessa värjötteleviin vartijoihin, sekä valokuvauksen kieltäviin kyltteihin. Nämä kuvat on otettu paikoista, joissa ei kieltokylttejä näkynyt.
Näköalat kaupunkiin olisivat varmasti olleet mahtavat, jos olisimme jotain nähneet. Meitä ympäröi kuitenkin sen verran sankka sumu, että maisemat jäivät aika lailla arvailujen varaan.
Kieltokylttien lisäksi tuli vastaan tämä, varsin pelkistetty opaskartta. Jos ei muuta, niin tiedät ainakin olevasi kartalla.