Täällä Muualla


Jätä kommentti

Road trip, osa 1

Vapun jälkeisenä perjantaina pakkasimme vuokra-autoon retkikamat, itsemme ja roimasti innostunutta mieltä. Suuntana etelä ja eteen tulevat kansallispuistot. Aikaa viisi päivää.

Löysin kirjakaupasta mainion Camping in Korean National Parks kirjan, joka yhdessä jo heti ensimmäisen tunnin jälkeen riekaileina olleen Korean kartan kanssa toimi oikein hienosti matkaoppaana. Auton koreankielinen navigaattori varoitti nopeuskameroista ja minä yritin ohjeistaa Samia puhelimen karttaohjelmien avulla minne milloinkin käännytään. Sen verran olimme etukäteen karttaa ja kirjaa tutkineet, että tiesimme suurinpiirtein missä viettäisimme yöt ja mitä haluaisimme päivisin nähdä, mutta mitään kovin tarkkoja suunnitelmia ei ollut.

P1070264

Pientä hämmennystä aiheutti peräluukun avaaminen tavaroita pakatessamme, kun tavaratilasta paljastui iso säiliö, jonka kyljessä komeili LPG. Meillähän oli alla nestekaasuauto! Seuraavaksi jännättiin miten tiuhaan tässä maassa mahtaa nestekaasua pystyä tankkaamaan, mutta se huoli oli turha. LPG-asemia oli ihan yhtä tiuhaan kuin tavallisiakin. Ja helppoa tankkauksesta teki tietysti korealainen palvelu, missä itse ei tarvitse tehdä mitään, vaan kaikki hoituu henkilökunnan toimesta. Korealaiset eivät varmaan edes osaa itse tankata autojaan. Niitä tavallisiakaan.
P1070460 P1070459

Ensimmäinen kohteemme Taeanhaean (koreaksi 태안해안) kansallispuisto löytyi helposti. Sen sijaan telttapaikan kanssa vähän arvoimme. Olimme etukäteen lukeneet, että meren rannalla teltan voisi pystyttää oikeastaan mihin vain, mutta paikan päällä meitä oli vastassa kieltokylttimeri ja kuuliaisina lähdimme etsimään varsinaista leirintäaluetta. Avoinna oleva leirintäalue löytyi, tai paremminkin kolme aluetta, eikä meillä ollut mitään käsitystä mikä niistä olisi hyvä. Valitsimme lopulta kaukaisimman ja metsäisimmän näköisen. Saimme ensin vapaasti ajaa auton leirintäalueelle haluamaamme paikkaan ja pystyttää leirin ja vasta illan pimeydessä meiltä tultiin perimään maksua.

Leirintäalueella oli perjantaina iltapäivällä vielä melko väljää, mutta kun lauantaina aamulla nousimme, oli ympärillemme noussut uusia telttoja kuin sieniä sateella. Kaikenkaikkiaan koko alueelle mahtui satoja telttoja ja suurin osa oli ilmeisesti tullut koko pitkäksi viikonlopuksi. Oli ihanaa kuulla meren kohina ja havupuita ravistava tuuli, mutta toisaalta myöskään naapureiden illanviettoa ei voinut olla kuulematta. En tiedä liittyikö rakettien ampuminen tulevaan Buddhan syntymäpäivään vai onko leirintäalueilla täällä aina tällaista, mutta perjantai-iltana rannalla pamauteltiin raketteja kuin Suomessa uutena vuotena konsanaan. Ja koko leirintäalueen ilma tuntui olevan kyllästetty käristetyllä possun rasvalla. Samgyeopsal on selkeästi korealaisten suosituin camping-herkku.

Me halusimme enemmän luontoa ja vähemmän naapureita, joten aamulla pakkauduimme taas autoon ja jatkoimme matkaa.

P1070200
Matkalla. Kotoa on päästy ensimmäiselle motarille. 
P1070204
Koreankin länsirannikolla oli aakeeta laakeeta. Muuten maa onkin sitten aika vuoristoista.
P1070207
Tämä biitsi olisi ollut meidän makuun; ei ihmisiä missään. Mutta hiekkaharjulle pystytetyt leiriytymisen kieltävät kyltit saivat meidät toisiin aatoksiin. 
P1070213
Leirintäalue perjantaina, kun porukkaa ei vielä ollut kovin paljon. Illan pimetessä autoja ajoi alueelle koko ajan lisää. Aamulla ei kuvaa tullut otettua, mutta olisi kyllä ollut vertailun vuoksi ihan mielenkiintoinen. 
P1070216
Tämä näytti varsin hauskalta systeemiltä.
P1070217
Leirikeittiö. Meillä oli vähän vaatimattomampi. 
P1070218
Sama telttamalli, mutta tässä pystytys suoraan rannalle. Tuuli riepotteli telttaa ja homma näytti melko haastavalta. Ihmettelin ensin miksi kukaan haluaa leiriytyä tuulisimpaan mahdolliseen paikkaan, mutta luultavasti tässä haettiin täydellistä auringonlaskunäköalaa. 
P1070219
Kylmä merivesi ei näyttänyt näitä urheita haittaavan.
P1070222
Näkymää mereltä leirintäalueelle päin. Oma telttamme pilkottaa vihreänä ison ruskean teltan takana. Olimme aivan alueen reunalla, missä tuntui olevan vähän rauhallisempaa. 
P1070223
Avotulen teko oli kielletty, joten oli tyytyminen kaasukeittimen ääressä fiilistelyyn. Taustalla puussa ystäviltä saatu viiri, joka on kulkenut retkillä mukana jo kuusi vuotta. 

 


2 kommenttia

Vappupiknikillä

Vappupäivänä meidät kutsuttiin muiden suomalaisten kanssa nauttimaan aurinkoisesta päivästä ja piknik-eväistä Seoul Forest puistoon. Oli todella mukavaa nähdä niin tuttuja kuin uusiakin kasvoja, joista osa on ollut Koreassa jo pitkään, mutta ei vain ole tullut oltua yhteydessä aikaisemmin. On aina mielenkiintoista kuulla miten muut kokevat täällä asumisen ja missä kukakin on töissä tai miten muuten saa aikansa kulumaan.

Vappupiknikillä viisastuimme muun muassa sen osalta, ettei ulkomaalaisen olo Koreassa ole aina ollut näin ruusuista. Nyt suhtautuminen ulkomaalaisiin on melko avointa ja suopeaa, jossain määrin jopa kiusallisen uteliasta ja avuliasta. Kuulemma reilu kymmenen vuotta sitten oli toisin, eikä aina ollut takeita, että ulkomaalaisena olit tervetullut kauppaan tai ravintolaan. Kehitystä on siis tapahtunut ja paljon. Pisteet korealaisille kyvystä muuttua ja uudistua.

Toisaalta, ilman tuota kykyä Korea tuskin olisi nykyisenlainen, moderni, nopean talouskasvun maa. Tosin talouskasvun varjoon on myös jäänyt monia tärkeitä asioita, hyvänä esimerkkinä vaikkapa pelastussuunnitelmat tai turvallisuuskouluttaminen, joiden avulla viimeaikaiset traagiset onnettomuudet olisi voitu kenties välttää. Nyt nämä ovat nousemassa uusiksi uudistuskohteiksi, kun täällä on alettu ymmärtää, että ne tukevat talouskasvua, eivät ole sen esteenä tai hidasteena.

Mutta, takaisin piknikille… Korealaiset kerääntyvät mielellään puistoihin viettämään aikaa perheen ja ystävien kanssa. Vappupäivä oli täälläkin lomapäivä, joten emme olleet piknikviltteinemme yksin. Joskin yllättävän hyvin puistossa oli tilaa vielä iltapäivästä. Ohikulkevat vilkuilivat uteliaina evästarjontaamme, ilmapallojen puhallusta ja puussa liehuvaa Suomen lippua. Suurimman kiinnostuksen kohteena taisivat kuitenkin olla seurueemme pienimmät, joita ihailivat niin aikuiset kuin toiset lapsetkin.

Kiitos piknikin järjestäjälle ja mukana olleille. Toivottavasti saadaan porukka kokoon pian uudelleen!

2014-05-01 13.33.32 2014-05-01 15.37.05

 

 


Jätä kommentti

Kävellen olisit jo perillä

Nyt on niin paljon materiaalia mistä kirjoittaa, etten edes tiedä kuinka tätä vyyhtiä lähteä purkamaan… Aikajärjestys lienee paras lähestyminen asiaan, joten aloitetaan vappua edeltävästä viikonlopusta.

Olemme pitkään halunneet kokeilla miten meiltä pääsee Souliin pyörällä. Aina se on jäänyt, kun on tullut jotain muuta viikonloppumenoa. Puolitoista viikkoa takaperin heräsimme pilviseen lauantaiaamuun ja päätimme kokeilla pyöräilyn sijaan kävelyä. Matka etenisi hitaammin kuin pyörällä, mutta etuna olisi paluumatkan helppous, kun väsyessään voisi vain hypätä taksiin.

Matkaa meiltä Souliin (Han-joelle) kävelyteitä pitkin tulee reilu 40km. Pyöräillen ei mikään paha, mutta kävellen jo vähän arvelluttava, joten sovimme, että kävelemme niin pitkälle kuin jaksamme. Omat ongelmaiset jalkani ilmoittivat 25,56km kohdalla, että ei tarvitse ottaa enää askeltakaan. Vähän pettyneinä, mutta myös kävelyurakkaan tyytyväisinä palasimme taksikyydillä kotiin.

2014-04-26 11.03.44
Kuten voi vauhdista päätellä, ei mitenkään kieli vyön alla menty. Kävelyosuudet otettiin ihan rivakasti, mutta vähän väliä pysähdeltiin lepuuttamaan ja ottamaan kuvia.  

2014-04-26 08.08.35
Tässä vielä energisenä kotikulmilla. 
2014-04-26 08.38.33
Kasvimaan reunalla joku oli sukeltanut pusikkoon…
2014-04-26 08.49.13
Tähän nousee uusi kaupunginosa Dongtan 2. Vielä on rauhallista, mutta pian on tämäkin alue täynnä taloja. 
2014-04-26 10.40.38
Emme halunneet kävellä ison ja vilkkaasti liikennöidyn tien vartta, joten etsimme kiertoreitin pienempien teiden kautta. Kiemurtelimme teollisuusalueella, missä vastaan tuli myös monta kierrätyskeskusta. Enemmän ja vähemmän järjestäytyneitä sellaisia. 
2014-04-26 10.40.43
Taustalla risujen polttoa. 
2014-04-26 10.56.02
Kävelyreittimme alittamassa isompaa tietä. Sillan alla ei vielä ollut ketään teltan kanssa kesän kuumuutta paossa, mutta kun helteet alkavat, löytyy täältäkin aivan varmasti joku leiriytyneenä.
2014-04-26 11.13.45
Betoniseinän koristeeksi maalatut puut. 
2014-04-26 11.14.08
Ja yhdestä puusta kasvanut kukka. 
2014-04-26 11.36.15
Pyöräteillä pitää olla tarkkana, sillä eteen voi varoittamatta tulla vaikka tolppa. Tai monttu. Tai 20 cm rotvalli.
2014-04-26 11.55.33
Välipalalla. 
2014-04-26 12.35.29
Lähestyessämme Sujia, alkoivat pyörä- ja kävelytiet olla melko hulppeita. Tosin kävely vihreällä kumimatolla tuntui suorastaan epämiellyttävältä, jokaisen askeleen upotessa pehmeään pohjaan. 
2014-04-26 12.40.35
Tauko. Teippasin jo kotona kohdat joihin pelkäsin rakkojen ilmaantuvan.
2014-04-26 13.14.20
Sujin alikulkutunnelit ovat ihan eri luokkaa kuin meillä päin. Tässä vaiheessa jaloissa jo tuntui, että kävelty on. Ja nälkäkin alkoi olla. 

2014-04-26 13.48.24
Hieltä haisten suuntasimme Sujin fiiniin Shinsegae-tavarataloon ja edelleen sen alakertaan sushi-lounaalle. 
2014-04-26 14.14.52
Lounaan jälkeen kävely jatkui kauniissa jokimaisemassa. Bundangin halki virtaa tämä pieni joki, jota reunustaa koko matkalta puisto. 
2014-04-26 14.50.01
Koirat omistajineen viettivät päivää koirapuistossa. Kovin leppoisaa näytti meno olevan. 
2014-04-26 15.32.44
Eikä kovin montaa askelta tarvinnut koirapuiston jälkeen ottaa, kun jalat tekivät tenän. Ei auttanut kahvi eikä kalja, ei venyttely. Onnistuin kaupan kulmalta taapertamaan tien varteen ja siitä taksiin, mutta Han-joki jäi tällä kertaa vielä haaveeksi.