Täällä Muualla

Rinteessä

Jätä kommentti

Korean talvi on tuntunut tähän asti huomattavasti helpommalta kuin edellinen. Pakkasta on pahimmillaan tainnut tänä talvikautena olla -10 astetta, lunta sopivasti niin että tiet ovat sulat ja kävelykadut melkein jäättömät ja aurinkokin vielä paistaa lähes päivittäin. Tästä kelistä nauttii kyllä kaupungissakin, mutta päätimme vierainemme suunnata kohti vuoristoa heti joulupäivänä ja kokeilla miten koreassa laskettelu sujuu. Pyeongchangin alueella järjestetään vuoden 2018 talviolympialaiset, joista pujottelu ja suurpujottelu sijoittuvat Yong Pyongin keskukseen ja lumilautalajit sekä freestylehiihto Phoenix Parkkiin. Me halusimme testata näistä molemmat.

Joulupäivän aamuna suuntasimme moottoritielle kohti itää ja koska liikennettä ei ollut nimeksikään, pääsimme hyvissä ajoin perille. Sotasuunnitelma muotoutui siinä edetessä ja päädyimme ensin Odesanin kansallispuistoon pienelle kävelylle. Vuorenrinteestä löytyi buddhalaistemppeleitä useampiakin, joista mielenkiintoisimpana rinteeseen kerroksittain rakennettu alue. Auringon painuessa mailleen, suuntasimme majapaikkaamme, joka erehdyttävästi muistutti kreikkalaista loma-asuntoa. Aikaisemmin alueen majoituksia tiedustellessani, olivat laskettelukeskusten omat hotellit jo loppuunmyyty, mutta muutama vapaa huone löytyi vielä resorttien ulkopuolelta pienemmistä paikoista.
P1060203
Hmm, liikennemerkeissäkin on erikseen mainittu panssarivaunut.
P1060215
P1060240
Rinnetemppeli.
P1060238 2013-12-26 07.57.02
Majoitus ja taustalla siintävä Phoenix Park. Etualalla uima-allas, näin talvella vähän turhan extreme. 

Korealaisissa laskettelukeskuksissa erikoisuutena ovat ilta- ja yöliput, joilla voi laskea pikkutunneille asti. Me otimme Phoenix Parkkiin iltalipun 19:30-22:30 ja tuo aika oli meille ihan riittävä Odesanissa kävelyn jälkeen. Myöhäisemmällä yölipulla olisi voinut laskea 4:30 asti – en vieläkään tiedä milloin täällä nukutaan.
2013-12-25 22.09.40
2013-12-25 22.09.53

Tapaninpäivän aamuna ajoimme Yong Pyongin keskukseen, missä vuorostaan laskimme pelkästään aamun 8:30-12:30. Täällä vuokravälineissä oli ainakin suksien osalta paremmin valinnanvaraa, rinteet olivat hyvässä kunnossa, eikä hisseihin tarvinnut kertaakaan jonottaa. Olimme kuulleet tarinoita tunnin hissijonoista sekä täpötäysistä rinteistä, joissa törmäillään vähän väliä, joten olimme ensin vähän hämmentyneitä kaiken sujuvuudesta. Pahimmat ruuhkat taitavatkin olla viikonloppuisin, Tapaninpäivä taas on Koreassa ihan normaali työpäivä.

2013-12-26 12.17.45
Aamuaurinko Yong Pyongissa. 
2013-12-26 11.19.44 2013-12-26 09.44.13 2013-12-26 11.22.51

Itse huomasin hitaana ja vielä epävarmana laskijana, että takaatulevia on hyvä vähän itsekin tarkkailla, vaikka yleisesti takaatulevan kuuluukin olla se joka väistää. Yritin hitaasta vauhdista huolimatta edetä mahdollisimman ennalta-arvattavasti, mutta silti jouduin pariin otteeseen itse väistämään ohittavia laskijoita, joiden tilannenopeudet tuntuivat taitoihin nähden vähän turhan kovilta. Sivusta myös seurasin aloittelevan laskijaneitokaisen komeaa aurausta päin verkkoaitaa, mistä häntä opastava lasketteluopettaja kävi tytön irroittamassa. Samassa kohdassa verestä punaiseksi värjäynyt lumi muistutti aikaisemman vähän epäonnisemman laskijan kohtalosta ja suosiolla aurailin tuon kohdan läpi joka kerta siihen tullessani.

Seuraavalla reissulla voisi harkita tekniikkakurssia, jonka avulla oma varmuus rinteessä kasvaisi ja vauhtikin paranisi niin, ettei tarvitsisi koko ajan jännittää takaa tulevia nopeampia laskijoita. Sillä ihan huikean hauskaahan tuo touhu on ja samalla tulee oltua ulkona raittiissa vuoristoilmassa, kauniista maisemista nauttien.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s