Pikkuhiljaa etenee korean opiskelukin. Minulla on tunti kerran viikossa ja opettaja on pitänyt huolen, että minulla on läksyjä koko viikon edestä. Pidän korealaisista aakkosista ja niillä kirjoittamisesta, mutta kieliopin ja sanojen opettelun kanssa ei olekaan niin riemukasta. Kieli eroaa täysin muista opiskelemistani vieraista kielistä ja tuntuu siksi vaikeammalta.
Naapuri halusi auttaa minua opinnoissa ja antoi tyttärensä vanhoja kirjoja luettavaksi. Ihan sopivan tasoisia minulle tällä hetkellä. Myös kahdeksanvuotias tytär (joka puhuu todella hyvää englantia) opastaa minua lausumaan oikein ja kertoo mitä mikäkin on koreaksi. Ehkä joku päivä osaan koreaa yhtä hyvin, kuin hän nyt englantia.
Täällä Muualla 